Suomen suurin sähkönjakeluverkkoyhtiö Caruna on vaihtamassa omistajaa, kun espanjalainen energiayhtiö Iberdrola sopi ostavansa siitä enemmistön. Yhtiön arvoksi kaupassa arvioitiin noin viisi miljardia euroa. Koska sähköverkot ovat luonnollinen monopoli, ne ovat kuitenkin voimakkaasti säädeltyjä, eikä omistajan vaihtuminen ole niin merkittävää kuin kommenttien perusteella voisi ajatella.
Miksi sähkön riittävyys ei ole pullonkaula?
Datakeskukset sekä sähköistyvä teollisuus, liikenne ja lämmitys kuormittavat sähköverkkoa entistä enemmän. Samaan aikaan Suomeen on valmiiksi luvitettu enemmän puhdasta sähköntuotantoa kuin lähivuosina ehditään rakentaa. Helsingin yliopiston tuoreen datakeskusselvityksenkin mukaan pullonkaula ei ole sähkön riittävyys. Ongelma on siirtoverkko.
Ratkaiseeko omistajuus verkon tulevaisuuden?
Monimutkaisissa järjestelmissä on harvoin yksinkertaisia ratkaisuja. Sähköverkko on hyvä esimerkki. Se on teknisesti monimutkainen kokonaisuus, jonka pitää pysyä aina tasapainossa, ja siihen kytkeytyy siirtoverkon luonnollinen monopoli, joka toimii vain huolellisesti säänneltynä. Hinnoittelua valvotaan omistajasta riippumatta, ja suuret sähkön kuluttajat, kuten datakeskukset, liittyvät Fingridin kantaverkkoon. Pääoma verkon vahvistamiseen on tervetullutta. Omistajuus ei ratkaise verkon tulevaisuutta. Tärkeintä on järkevä sääntely.
Voiko uusi omistaja nostaa siirtomaksuja vapaasti?
Uusi omistaja voi toki nostaa siirtomaksuja, mutta ei vapaasti. Energiavirasto valvoo hinnoittelun kohtuullisuutta. Sääntely, joka nojaa verkkoinvestointeihin, rajoittaa korotuksia. Omistajasta riippumatta verkon vahvistamisen maksaa lopulta kuluttaja, siirtomaksuina tai veroina.
On pitkälle poliittisista päättäjistä kiinni, tehdäänkö Suomen sähköverkosta sellainen, joka mahdollistaa sähköistymisen laajassa mittakaavassa. Parhaimmillaan Suomi voi tehdä sähköistymisestä kilpailuedun. Puhdas sähköntuotanto ja kestävä sähköverkko ovat se infrastruktuuri, jonka päälle modernit palvelut rakennetaan.
Infrastruktuurista olen kirjoittanut lisää myös digitaalisesta itsenäisyydestä ja Länsiradasta.
Julkaistu myös: Helsingin Sanomat, 26. heinäkuuta 2026.
Julkaistu myös: HBL, 31. heinäkuuta 2026 (på svenska).
Julkaistu myös: Kirkkonummen Sanomat, 31. heinäkuuta 2026.
Julkaistu myös: Kirkkonummen Sanomat, 31. heinäkuuta 2026 (på svenska).
Muita kirjoituksia
-
Länsirata nosti esiin ongelmia Kirkkonummen päätöksenteossa
Länsirata-päätöstä tehdessä mitattiin päättäjien kykyä tehdä koko kunnalle strategisesti tärkeitä, tulevaisuuteen katsovia ratkaisuja.
-
Äänestin Länsiradan puolesta
Äänestin Kirkkonummen liittymisen Länsirataan puolesta. Päätös määrittää, saako Pohjois-Kirkkonummi lähijuna-aseman vai ei.
-
Digitaalinen itsenäisyys: 5 + 1 valintaa arkeen
Digitaalinen itsenäisyys rakentuu arjen valinnoissa. Tässä on 5 + 1 konkreettista keinoa, joilla vahvistat sitä ja digitaalista huoltovarmuutta itse.
-
Miltä tuntuu olla puolueessa, jossa arvoista ei tarvitse tinkiä?
Vaihdavihreisiin.fi-kampanja kutsuu liberaalit ja sosiaaliliberaalit Vihreisiin — puolueeseen, jossa arvoista ei tarvitse tinkiä.