Siirry pääsisältöön ➡ Siirry alatunnisteeseen ➡
2 min lukuaika

Suomi voi tehdä sähköisty­misestä kilpailuedun

Korkeajännitteisiä voimajohtopylonita sinistä taivasta vasten

Suomen suurin sähkönjakeluverkkoyhtiö Caruna on vaihtamassa omistajaa, kun espanjalainen energiayhtiö Iberdrola sopi ostavansa siitä enemmistön. Yhtiön arvoksi kaupassa arvioitiin noin viisi miljardia euroa. Koska sähköverkot ovat luonnollinen monopoli, ne ovat kuitenkin voimakkaasti säädeltyjä, eikä omistajan vaihtuminen ole niin merkittävää kuin kommenttien perusteella voisi ajatella.

Miksi sähkön riittävyys ei ole pullonkaula?

Datakeskukset sekä sähköistyvä teollisuus, liikenne ja lämmitys kuormittavat sähköverkkoa entistä enemmän. Samaan aikaan Suomeen on valmiiksi luvitettu enemmän puhdasta sähköntuotantoa kuin lähivuosina ehditään rakentaa. Helsingin yliopiston tuoreen datakeskusselvityksenkin mukaan pullonkaula ei ole sähkön riittävyys. Ongelma on siirtoverkko.

Ratkaiseeko omistajuus verkon tulevaisuuden?

Monimutkaisissa järjestelmissä on harvoin yksinkertaisia ratkaisuja. Sähköverkko on hyvä esimerkki. Se on teknisesti monimutkainen kokonaisuus, jonka pitää pysyä aina tasapainossa, ja siihen kytkeytyy siirtoverkon luonnollinen monopoli, joka toimii vain huolellisesti säänneltynä. Hinnoittelua valvotaan omistajasta riippumatta, ja suuret sähkön kuluttajat, kuten datakeskukset, liittyvät Fingridin kantaverkkoon. Pääoma verkon vahvistamiseen on tervetullutta. Omistajuus ei ratkaise verkon tulevaisuutta. Tärkeintä on järkevä sääntely.

Voiko uusi omistaja nostaa siirtomaksuja vapaasti?

Uusi omistaja voi toki nostaa siirtomaksuja, mutta ei vapaasti. Energiavirasto valvoo hinnoittelun kohtuullisuutta. Sääntely, joka nojaa verkkoinvestointeihin, rajoittaa korotuksia. Omistajasta riippumatta verkon vahvistamisen maksaa lopulta kuluttaja, siirtomaksuina tai veroina.

On pitkälle poliittisista päättäjistä kiinni, tehdäänkö Suomen sähköverkosta sellainen, joka mahdollistaa sähköistymisen laajassa mittakaavassa. Parhaimmillaan Suomi voi tehdä sähköistymisestä kilpailuedun. Puhdas sähköntuotanto ja kestävä sähköverkko ovat se infrastruktuuri, jonka päälle modernit palvelut rakennetaan.

Infrastruktuurista olen kirjoittanut lisää myös digitaalisesta itsenäisyydestä ja Länsiradasta.

Q & A

Usein kysyttyä

Kuka ostaa Carunan?

Espanjalainen energiayhtiö Iberdrola sopi ostavansa enemmistön Suomen suurimmasta sähkönjakeluverkkoyhtiöstä Carunasta. Kaupan arvoksi arvioitiin noin viisi miljardia euroa.

Miksi omistajanvaihdos ei uhkaa sähkön hintaa?

Sähköverkot ovat luonnollinen monopoli, jonka hinnoittelua Energiavirasto valvoo omistajasta riippumatta. Verkkoinvestointeihin nojaava sääntely rajoittaa siirtomaksujen korotuksia.

Mikä on Suomen sähköverkon todellinen pullonkaula?

Sähköverkko on Suomen todellinen pullonkaula, ei sähkön tuotantokapasiteetti. Suomeen on jo luvitettu enemmän puhdasta sähköntuotantoa kuin lähivuosina ehditään rakentaa, kuten Helsingin yliopiston selvitys kertoo.

Voiko uusi omistaja nostaa siirtomaksuja vapaasti?

Ei. Energiavirasto valvoo hinnoittelun kohtuullisuutta, ja verkkoinvestointeihin nojaava sääntely rajoittaa korotuksia. Omistajasta riippumatta verkon vahvistamisen maksaa lopulta kuluttaja, siirtomaksuina tai veroina.

Ratkaiseeko omistajuus verkon tulevaisuuden?

Ei, tärkeintä on järkevä sääntely. Siirtoverkko on luonnollinen monopoli, jonka hinnoittelua valvotaan omistajasta riippumatta, suuret kuluttajat kuten datakeskukset liittyvät Fingridin kantaverkkoon, ja pääoma verkon vahvistamiseen on tervetullutta.

Riittääkö Suomen sähkö datakeskuksille?

Kyllä: Suomeen on jo luvitettu enemmän puhdasta sähköntuotantoa kuin lähivuosina ehditään rakentaa, kuten Helsingin yliopiston datakeskusselvityskin toteaa. Pullonkaula on siirtoverkko, jota datakeskukset, sähköistyvä teollisuus, liikenne ja lämmitys kuormittavat.

Kirjoitukset

Muita kirjoituksia

Kaikki kirjoitukset