Kirjoitukset

Käytän ja kehitän tekoälytyökaluja työssäni päivittäin. Tekoäly on aikamme merkittävin teknologinen murros, ja Suomen on tartuttava siihen aktiivisesti, jotta saamme siitä hyötyjä emmekä pelkkiä haittoja.

Tekoäly vahvistaa sekä kykyjä että vahinkoja. Julkisen sektorin sovelluksissa — etuuspäätöksissä, lupien käsittelyssä, ennakoivassa poliisitoiminnassa — panokset ovat liian suuria, jotta järjestelmiä voitaisiin ottaa käyttöön ilman läpinäkyvyyttä ja valvontaa. Haluan tarkistettavissa olevia algoritmeja merkityksellisiin päätöksiin, avoimia tekoälymalleja silloin kun mahdollista, ja pakollista ihmisvalvontaa yksilöiden oikeuksiin vaikuttavissa päätöksissä.

Mitä voimakkaammaksi tekoäly kehittyy, sitä tärkeämmäksi yksityisyyden suoja tulee. Tekoälyjärjestelmät ovat tiedonnälkäisiä; ilman vahvoja tietosuojasääntöjä niistä tulee valvontainfrastruktuuria. EU:n tekoälysäädös on askel oikeaan suuntaan, mutta toimeenpanon on oltava tosiasiallista — ei pelkkä muodollisuus.

Suomen vahvuus on aina ollut sen ihmisissä ja heidän osaamisessaan. Tekoälyn aikana sivistyksen on pysyttävä saumattomana — varhaiskasvatuksesta työelämään ja aina eläkepäiville asti — niin että jokainen voi kehittää potentiaaliaan täysimääräisesti. Silloin tekoälyn tuottavuushyödyt kertautuvat koko yhteiskunnalle, eikä ketään jätetä jälkeen.

Koulutus ei ole kuluerä, jota leikataan ensimmäisenä kun budjetti tiukkenee. Se on koko tekoälyn jälkeisen ajan keskeistä infrastruktuuria. Säästöt opetuksesta, kirjastoista, ammatillisesta koulutuksesta ja opiskelusta maksetaan takaisin kymmenkertaisina, kun työmarkkinat muuttuvat nopeammin kuin ihmiset ehtivät oppia uusia asioita.

Saumaton sivistys tarkoittaa, että oppiminen ja sivistys eivät lopu koskaan, vaan se on mahdollista elämäntilanteesta riippumatta. Tekoäly tekee tästä polusta valtavan paljon tärkeämmän. Maa, joka pitää polun auki kaikille, saa käyttöönsä koko kansansa potentiaalin. Se on vahvempi pohja kuin mikään muu kilpailuetu.

Suomen ja Euroopan on hallittava omaa digitaalista infrastruktuuriaan. Siksi perustin Digitaalinen itsenäisyys -kansalaisaloitteen, joka keräsi eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 allekirjoitusta heinäkuussa 2026. Aloitteessa vaadimme Suomea vähentämään riippuvuuttaan ulkomaisista digipalveluiden tarjoajista ja vahvistamaan digitaalista suvereniteettia.

Suomen julkishallinto on voimakkaasti riippuvainen esimerkiksi yhdysvaltalaisista suurista pilvipalvelujen tarjoajista, niin kutsutuista hyperscalereistä — Amazonista, Microsoftista ja Googlesta. Vuoden 2022 jälkeen on tullut valitettavan selkeäksi, että valtapeli geopolitiikassa on tullut jäädäkseen, myös digitaaliseen toimintaympäristöön. Suomalaisia ja eurooppalaisia vaihtoehtoja on olemassa: UpCloud on konkreettinen esimerkki suorituskykyisestä kotimaisesta pilvipalvelusta, jota julkinen sektori voi käyttää. Edistän julkisten IT-hankintojen pilkkomista ja avoimen lähdekoodin suosimista sekä kriisivalmiuden — digitaalisen huoltovarmuuden — huomioimista hankinnoissa.

Digitaalinen itsenäisyys tarkoittaa myös datan siirrettävyyttä ja riippuvuuden yksittäisistä toimittajista välttämistä. Julkisella rahalla tuotetun julkisen datan tulee olla siirrettävää ja tallennettuna siten, että sitä eivät ulkopuoliset tahot voi väärinkäyttää.