Mitä tarkoittaa elää tekoälyn aikakaudella?
Minulla on kokemusta yli vuosikymmenen ajalta turvallisten ohjelmistojen ja pankkijärjestelmien rakentajana. Sitä taustaa vasten kirjoitan siitä, miksi tekoäly ei muuta pelkästään työtä, vaan pakottaa meidät miettimään uudelleen lähes kaikki yhteiskunnan osa-alueet. Sosiaaliturvan, miksi digitaalinen itsenäisyys on välttämättömyys vapaan yhteiskunnan kannalta, ja miten varmistamme, että teknologiasta hyötyvät kaikki — eivät vain harvat.
Tekoäly
Käytän ja kehitän tekoälytyökaluja työssäni päivittäin. Tekoäly on aikamme merkittävin teknologinen murros, ja Suomen on tartuttava siihen aktiivisesti, jotta saamme siitä hyötyjä emmekä pelkkiä haittoja.
Tekoäly vahvistaa sekä kykyjä että vahinkoja. Julkisen sektorin sovelluksissa — etuuspäätöksissä, lupien käsittelyssä, ennakoivassa poliisitoiminnassa — panokset ovat liian suuria, jotta järjestelmiä voitaisiin ottaa käyttöön ilman läpinäkyvyyttä ja valvontaa. Haluan tarkistettavissa olevia algoritmeja merkityksellisiin päätöksiin, avoimia tekoälymalleja silloin kun mahdollista, ja pakollista ihmisvalvontaa yksilöiden oikeuksiin vaikuttavissa päätöksissä.
Mitä voimakkaammaksi tekoäly kehittyy, sitä tärkeämmäksi yksityisyyden suoja tulee. Tekoälyjärjestelmät ovat tiedonnälkäisiä; ilman vahvoja tietosuojasääntöjä niistä tulee valvontainfrastruktuuria. EU:n tekoälysäädös on askel oikeaan suuntaan, mutta toimeenpanon on oltava tosiasiallista — ei pelkkä muodollisuus.
-
Tekoäly ei pysty mihin tahansa
Tekoälyä on esitetty ratkaisuna julkisten palveluiden kehittämiseen. Sillä voi olla roolinsa, mutta se ei korvaa ihmistä eikä selkeää suunnitelmaa.
-
Tekoäly muuttaa kehittäjän palkan perustan
Tekoäly tekee kahdessa minuutissa sen, mihin kehittäjältä meni kaksi viikkoa. Koodin hinta romahtaa — mutta mistä kehittäjille sitten maksetaan?
-
Tekoäly auttaa palvelujen turvaamisessa, mutta se ei ole ilmaista
Konnevedellä tekoäly lyhensi käsittelyajan kahdesta kuukaudesta päiviin. Kirkkonummi on liian pieni yksin — mutta yhteistyöllä muutos on mahdollinen.
Talous
Suomen talouden on toimittava tekoälyn aikakaudella. Se tarkoittaa uusia yrityksiä, uusia työpaikkoja ja julkisia palveluita, jotka oikeasti käyttävät teknologiaa eivätkä vain osta sitä ulkopuolelta. Ilman teknologiaosaamista eduskunnassa päätökset tekoälyhankinnoista, datainfrastruktuurista ja työelämästä tekevät ihmiset, jotka eivät tiedä mitä ovat ostamassa.
Kirjoitan taloudesta sen kautta, mitä olen tehnyt yli vuosikymmenen ajan: rakentanut ohjelmistoja ja ohjelmistotiimejä eri teollisuudenaloilla. Tekoäly muuttaa työn, kilpailukyvyn ja julkisten palveluiden perustan. Suomi voi olla tässä edelläkävijä, mutta vain jos julkinen panostus suunnataan kotimaiseen osaamiseen siten, että ymmärretään mitä ollaan tekemässä.
Toimiva talous tekoälyn aikana ei ole pelkkä slogan. Se on konkretiaa: osaamista, joka kestää murroksen yli, yrityksiä, jotka voivat rakentaa suomalaisen ja eurooppalaisen infrastruktuurin päälle, ja valtio, joka hankkii teknologiaa omilla ehdoillaan.
-
Kuka omistaa julkishallinnon datan?
Julkishankintojen siirrettävyys ratkaisee, kuka omistaa julkishallinnon datan. eVaka näyttää, että avoin ja jaettu malli kestää toimittajan vaihdon.
-
Datakeskukset voivat olla Suomen valttikortti kansainvälisessä politiikassa
Vuodettu Yhdysvaltain sähke paljasti painostuksen datasuvereniteettia vastaan. Datakeskukset voivat olla Suomen valttikortti, jos ne rakennetaan ehdoillamme.
-
Kirkkonummen talousarvio 2027 leikkaa varhaiskasvatuksesta
Kirkkonummen talousarvio 2027 leikkaa varhaiskasvatuksesta noin 700 000 euroa ilman lapsivaikutusten arviointia. Vihreiden ryhmäpuheenvuoro ja video.
Sivistys
Suomen vahvuus on aina ollut sen ihmisissä ja heidän osaamisessaan. Tekoälyn aikana sivistyksen on pysyttävä saumattomana — varhaiskasvatuksesta työelämään ja aina eläkepäiville asti — niin että jokainen voi kehittää potentiaaliaan täysimääräisesti. Silloin tekoälyn tuottavuushyödyt kertautuvat koko yhteiskunnalle, eikä ketään jätetä jälkeen.
Koulutus ei ole kuluerä, jota leikataan ensimmäisenä kun budjetti tiukkenee. Se on koko tekoälyn jälkeisen ajan keskeistä infrastruktuuria. Säästöt opetuksesta, kirjastoista, ammatillisesta koulutuksesta ja opiskelusta maksetaan takaisin kymmenkertaisina, kun työmarkkinat muuttuvat nopeammin kuin ihmiset ehtivät oppia uusia asioita.
Saumaton sivistys tarkoittaa, että oppiminen ja sivistys eivät lopu koskaan, vaan se on mahdollista elämäntilanteesta riippumatta. Tekoäly tekee tästä polusta valtavan paljon tärkeämmän. Maa, joka pitää polun auki kaikille, saa käyttöönsä koko kansansa potentiaalin. Se on vahvempi pohja kuin mikään muu kilpailuetu.
-
Koulutus on kunnan tärkein tehtävä
Koulutus on kunnan tärkein tehtävä. Koulutusinvestoinnit näkyvät kauas tulevaisuuteen – eikä sieltä ole pikavoittoja saatavissa.
-
Onnea 60-vuotias Porkkalan lukio! Olemmeko valmiita panostamaan sivistykseen jatkossakin?
Porkkalan lukio täyttää 60 vuotta. Tiukassakin taloudessa Kirkkonummen on huolehdittava sivistyksen rahoituksesta, kirjoittavat Fleming ja Lavanti.
-
Vuosi 2026 on tekoälyn
Tekoäly muuttaa yhteiskuntaamme – mutta et ehkä odottaisi, miten. Suurimmat muutokset näemme yksityiselämässä ja lasten arjessa.
Vapaus
Vapaus on yksi tekoälyn aikakauden tärkeimmistä kysymyksistä. Se on kysymys siitä pysyykö datasi, viestintäsi ja arkesi sinun ominasi, kun suurin osa infrastruktuurista, jossa ne ovat, on jonkun toisen omistuksessa. Yksityisyydensuoja on perusoikeus — mutta laajempi kysymys on, säilyvätkö perusoikeudet teknologiassa, joka tekee massojen valvomisen lähes ilmaiseksi.
Olen rakentanut urallani ohjelmistoja ympäristöissä, joissa datan säännöt otetaan vakavasti — säännellyillä aloilla kuten finanssialalla — sekä ympäristöissä, joissa data on liiketoimintaa. Se kokemus on tehnyt yhden asian selväksi: yksityisyys ja perusoikeudet eivät suojaa itse itseään. Niitä suojaavat lait, asetukset ja yksilöt, jotka suhtautuvat asiaan intohimoisesti.
Vapauden varmaksi tekeminen tekoälyn aikana edellyttää punnittuja myönnytyksiä sekä tiukkoja rajoja. Massavalvonta, biometristen tunnisteiden käytön laajentaminen tai viestien automaattinen seulonta eivät ole työkaluja, joita tulee ottaa käyttöön kevyesti, jos laisinkaan. Jokaiselle yksityisyyttä murentavalle askeleella pitää olla aukottomat perustelut ja selkeää näyttöä hyödyistä, muuten punnintaa sen järkevyydestä ei voi, eikä kannata, tehdä.
-
Chat control: parlamentti toimi oikein
Chat control -lain jatkoaika kaatui Euroopan parlamentissa. KRP:n luvut ovat todellisia, mutta parlamentti toimi silti oikein — ja tässä syy, miksi.
-
Passien biometristen tunnisteiden käyttöä ei pidä laajentaa
Kun sormenjäljet tuotiin passeihin, Suomeen perustettiin kansallinen biometrinen rekisteri. Nyt hallitus haluaa avata sen poliisin käyttöön.
-
Perusoikeuksia ei pidä purkaa perusteettomasti
Hallitus suunnittelee tiedustelulainsäädännön laajentamista rikollisuuden torjuntaan ilman yksilöityä epäilyä – tämä uhkaa perusoikeuksia vakavasti.
Digitaalinen itsenäisyys
Suomen ja Euroopan on hallittava omaa digitaalista infrastruktuuriaan. Siksi panin alulle Digitaalinen itsenäisyys -kansalaisaloitteen ja olen sen vetäjä. Aloite keräsi eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 allekirjoitusta heinäkuussa 2026. Siinä vaadimme Suomea vähentämään riippuvuuttaan ulkomaisista digipalveluiden tarjoajista ja vahvistamaan digitaalista suvereniteettia.
Suomen julkishallinto on voimakkaasti riippuvainen esimerkiksi yhdysvaltalaisista suurista pilvipalvelujen tarjoajista, niin kutsutuista hyperscalereistä — Amazonista, Microsoftista ja Googlesta. Vuoden 2022 jälkeen on tullut valitettavan selkeäksi, että valtapeli geopolitiikassa on tullut jäädäkseen, myös digitaaliseen toimintaympäristöön. Suomalaisia ja eurooppalaisia vaihtoehtoja on olemassa: UpCloud on konkreettinen esimerkki suorituskykyisestä kotimaisesta pilvipalvelusta, jota julkinen sektori voi käyttää. Edistän julkisten IT-hankintojen pilkkomista ja avoimen lähdekoodin suosimista sekä kriisivalmiuden — digitaalisen huoltovarmuuden — huomioimista hankinnoissa.
Digitaalinen itsenäisyys tarkoittaa myös datan siirrettävyyttä ja riippuvuuden yksittäisistä toimittajista välttämistä. Julkisella rahalla tuotetun julkisen datan tulee olla siirrettävää ja tallennettuna siten, että sitä eivät ulkopuoliset tahot voi väärinkäyttää.
-
Digitaalinen itsenäisyys on välttämättömyys
Venäjän naapurina Suomi on oppinut varautumaan. Kuitenkaan käsitteet huoltovarmuudesta ja suvereniteetista eivät ole levinneet digitaalisiin palveluihin.
-
Suomi ja suomalaiset ovat vaarassa menettää hallinnan omista tiedoistaan – ja se maksaa kalliisti
Äänestäjätiedot Amazonin pilveen, verotiedot Microsoftille. CLOUD Act ulottuu tietoihin missä vain, joten Suomen on päätettävä itse digitaalisesta perustastaan.
-
Digitaalinen itsenäisyys rakennetaan askel kerrallaan
Digitaalinen itsenäisyys ja huoltovarmuus syntyvät hankintapäätöksistä. Helsinki valitsi suomalaisen UpCloudin julkisten palveluiden ydinjärjestelmän alustaksi.
Kirkkonummi
Olen Kirkkonummen kunnanvaltuutettu. Se tarkoittaa, että olen päättämässä kunnan budjetista, kaavoituksesta, palvelusopimuksista ja infrastruktuurista — päätöksistä, jotka vaikuttavat suoraan siihen, millaista täällä on elää. Suurin osa näistä päätöksistä tehdään ilman suurempaa julkista huomiota, ja erityisesti silloin on merkityksellistä, kuka on päättämässä.
Paikallisesti ajamani asiat ovat samoja kuin kansallisesti: digitaalisia palveluita, jotka oikeasti toimivat asukkaiden hyväksi, kaavoitus, joka hyödyntää Kirkkonummen maastoa sen sijaan että taistelee sitä vastaan, ja joukkoliikenne, joka mahdollistaa kunnan kestävän kasvun.
Kirkkonummi on kaksikielinen, rannikolla sijaitseva kunta, joka kasvaa nopeasti Helsingin seudun reunalla. Sillä on paljon vahvuuksia — rantaviiva, luonto, monimuotoinen yhteisö — ja todellisia paineita: tulopohja, jolla on vaikeuksia pysyä tarpeiden perässä, ja alueelle kriittinen junarata. Paikallispolitiikka täällä ei ole pientä politiikkaa.
-
Kuntavaaleissa ratkaistaan arjen asioita
Kuntavaalit saattavat tuntua monimutkaisilta, mutta kyse on arjen asioista: kouluista, päiväkodeista ja liikenneyhteyksistä. Sinulla on vaikutusvaltaa.
-
Äänestin Länsiradan puolesta
Äänestin Kirkkonummen liittymisen Länsirataan puolesta. Päätös määrittää, saako Pohjois-Kirkkonummi lähijuna-aseman vai ei.
-
HSL:n matkalippujen hintojen korottaminen on virhe
HSL esittää lippuihin noin kolmen prosentin vuosikorotusta 2027–2029. Tasakorotus osuu kovimmin Kirkkonummeen, jossa työmatka vaatii ABCD-lipun.