Vapaus on yksi tekoälyn aikakauden tärkeimmistä kysymyksistä. Se on kysymys siitä pysyykö datasi, viestintäsi ja arkesi sinun ominasi, kun suurin osa infrastruktuurista, jossa ne ovat, on jonkun toisen omistuksessa. Yksityisyydensuoja on perusoikeus — mutta laajempi kysymys on, säilyvätkö perusoikeudet teknologiassa, joka tekee massojen valvomisen lähes ilmaiseksi.
Olen rakentanut urallani ohjelmistoja ympäristöissä, joissa datan säännöt otetaan vakavasti — säännellyillä aloilla kuten finanssialalla — sekä ympäristöissä, joissa data on liiketoimintaa. Se kokemus on tehnyt yhden asian selväksi: yksityisyys ja perusoikeudet eivät suojaa itse itseään. Niitä suojaavat lait, asetukset ja yksilöt, jotka suhtautuvat asiaan intohimoisesti.
Vapauden varmaksi tekeminen tekoälyn aikana edellyttää punnittuja myönnytyksiä sekä tiukkoja rajoja. Massavalvonta, biometristen tunnisteiden käytön laajentaminen tai viestien automaattinen seulonta eivät ole työkaluja, joita tulee ottaa käyttöön kevyesti, jos laisinkaan. Jokaiselle yksityisyyttä murentavalle askeleella pitää olla aukottomat perustelut ja selkeää näyttöä hyödyistä, muuten punnintaa sen järkevyydestä ei voi, eikä kannata, tehdä.
Aloita näistä
-
Chat control: parlamentti toimi oikein
Chat control -lain jatkoaika kaatui Euroopan parlamentissa. KRP:n luvut ovat todellisia, mutta parlamentti toimi silti oikein — ja tässä syy, miksi.
-
Passien biometristen tunnisteiden käyttöä ei pidä laajentaa
Kun sormenjäljet tuotiin passeihin, Suomeen perustettiin kansallinen biometrinen rekisteri. Nyt hallitus haluaa avata sen poliisin käyttöön.
-
Perusoikeuksia ei pidä purkaa perusteettomasti
Hallitus suunnittelee tiedustelulainsäädännön laajentamista rikollisuuden torjuntaan ilman yksilöityä epäilyä – tämä uhkaa perusoikeuksia vakavasti.
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset
-
Kirkkonummi ohitti asukkaat metsien hakkuiden suunnittelussa
Kuntakehityksen lautakunta hyväksyi metsien hoidon toimenpideohjelman ilman asukkaiden kuulemista ja ilman ennakkoarviointia. Kuntastrategia lupaa toisin.
-
Daavidin linko on osoitus siitä, että Eurooppa on epäonnistunut
Daavidin linko oli Suomelle oikea hankinta, mutta se paljastaa Euroopan puolustusteollisuuden epäonnistumisen. Markkinavihreä näkökulma puolustushankintoihin.
-
Asetun ehdolle eduskuntavaaleihin 2027: Suomi tarvitsee digitaalista itsenäisyyttä tekoälyn aikakaudella
Asetun Vihreiden ehdokkaaksi Uudenmaan vaalipiirissä eduskuntavaaleihin 2027. Tavoitteenani on digitaalisesti itsenäinen Suomi tekoälyn aikakaudella.
-
Digitaalinen itsenäisyys: 5 + 1 valintaa arkeen
Digitaalinen itsenäisyys rakentuu arjen valinnoissa. Tässä on 5 + 1 konkreettista keinoa, joilla vahvistat sitä ja digitaalista huoltovarmuutta itse.
-
Lippu nousi salkoon. Mitä Kirkkonummi tekee seuraavaksi?
Kirkkonummi nosti sateenkaarilipun salkoon 22.6.2026. Liputus on tärkeä, mutta yhdenvertaisuus vaatii myös konkreettisia tekoja syksyn talousarviossa.
-
Miltä tuntuu olla puolueessa, jossa arvoista ei tarvitse tinkiä?
Vaihdavihreisiin.fi-kampanja kutsuu liberaalit ja sosiaaliliberaalit Vihreisiin — puolueeseen, jossa arvoista ei tarvitse tinkiä.
-
Lähteelä — yhteinen helmi Kirkkonummen rannikolla
Kirkkonummi osti Lähteelän rannikkokohteen. Se on yksi harvoista paikoista, jonne pääsee myös ilman omaa venettä — nyt se on pysyvästi kaikkien saavutettavissa.
-
Kirkkonummi sanoo: sinä kuulut tänne
Sateenkaarinuorten kiusaaminen kasvaa. Kirkkonummi äänesti 30–14 liputuksen puolesta — pieni ele, jolla on mitattavia vaikutuksia nuorten hyvinvointiin.
-
Kirkkonummi on tänään tasa-arvoisempi kuin eilen
Kirkkonummen kunnanvaltuusto hyväksyi 9.3. aloitteeni Pride-liputuksen aloittamisesta Kirkkonummella, kahdesti vuodessa!
-
Kuka päättää mistä puhumme?
Olemmeko valmiita siihen, että keskusteluamme ohjaavat ulkomaiset suuryritykset? Algoritmeja voidaan käyttää tarkoituksellisesti vaikuttamiseen.
Liittyvät aiheet
Usein kysyttyä
Miten tekoäly uhkaa perusoikeuksia?
Tekoäly helpottaa massavalvontaa teknisesti, ja siksi lainsäädännön on pidettävä kiinni perusoikeuksista. Sama periaate, jonka vuoksi EU:n chat control -esityksen hylkääminen oli oikea päätös, koskee kaikkea yksityisviestien automaattista skannausta. Ilman vahvaa yksityisyydensuojaa demokratia ei voi toimia, eikä tekoälyä saa missään tapauksessa käyttää sen heikentämiseen. Perusoikeuksien tulee olla kaiken lainsäädännön lähtökohta.
Miksi valvontaa ei pidä laajentaa ilman yksilöityä epäilyä?
Koska konkreettinen epäily ennen valvontaa on oikeusvaltion minimi, ei yksityisyyden suojan erikoiskohtelua. Poliisi ei saa kotietsintälupaa ilman perusteltua syytä, ja puhelinkuunteluun tarvitaan tuomioistuimen päätös. Samat periaatteet kuuluvat digitaaliseen ympäristöön. Kohdentamaton valvonta on myös tehotonta: järjestäytynyt rikollisuus on jo siirtynyt pimeään verkkoon ja salattuihin sovelluksiin, joita skannaus ei tavoita, joten valvonnan kohteeksi jäisivät tavalliset käyttäjät.
Miksi biometristen tietojen käyttöä ei pidä laajentaa?
Sormenjälki ja kasvot ovat nykyään kuin salasana, mutta niitä ei voi vaihtaa. Suomi on harvoja EU-maita, jotka tallentavat passien biometriset tiedot pysyvään kansalliseen rekisteriin, ja kansalaiset on käytännössä pakotettu luovuttamaan ne. Rekisterin avaaminen poliisille murentaa luottamusta, ja kerran avattua käyttöä halutaan todennäköisesti laajentaa vuosi vuodelta. Parempi malli on Saksan, jossa sormenjälkitieto tuhotaan kaikista järjestelmistä passin luomisen jälkeen.