Olen Kirkkonummen kunnanvaltuutettu. Se tarkoittaa, että olen päättämässä kunnan budjetista, kaavoituksesta, palvelusopimuksista ja infrastruktuurista — päätöksistä, jotka vaikuttavat suoraan siihen, millaista täällä on elää. Suurin osa näistä päätöksistä tehdään ilman suurempaa julkista huomiota, ja erityisesti silloin on merkityksellistä, kuka on päättämässä.
Paikallisesti ajamani asiat ovat samoja kuin kansallisesti: digitaalisia palveluita, jotka oikeasti toimivat asukkaiden hyväksi, kaavoitus, joka hyödyntää Kirkkonummen maastoa sen sijaan että taistelee sitä vastaan, ja joukkoliikenne, joka mahdollistaa kunnan kestävän kasvun.
Kirkkonummi on kaksikielinen, rannikolla sijaitseva kunta, joka kasvaa nopeasti Helsingin seudun reunalla. Sillä on paljon vahvuuksia — rantaviiva, luonto, monimuotoinen yhteisö — ja todellisia paineita: tulopohja, jolla on vaikeuksia pysyä tarpeiden perässä, ja alueelle kriittinen junarata. Paikallispolitiikka täällä ei ole pientä politiikkaa.
Aloita näistä
-
Kuntavaaleissa ratkaistaan arjen asioita
Kuntavaalit saattavat tuntua monimutkaisilta, mutta kyse on arjen asioista: kouluista, päiväkodeista ja liikenneyhteyksistä. Sinulla on vaikutusvaltaa.
-
Äänestin Länsiradan puolesta
Äänestin Kirkkonummen liittymisen Länsirataan puolesta. Päätös määrittää, saako Pohjois-Kirkkonummi lähijuna-aseman vai ei.
-
HSL:n matkalippujen hintojen korottaminen on virhe
HSL esittää lippuihin noin kolmen prosentin vuosikorotusta 2027–2029. Tasakorotus osuu kovimmin Kirkkonummeen, jossa työmatka vaatii ABCD-lipun.
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset
-
Kirkkonummi ohitti asukkaat metsien hakkuiden suunnittelussa
Kuntakehityksen lautakunta hyväksyi metsien hoidon toimenpideohjelman ilman asukkaiden kuulemista ja ilman ennakkoarviointia. Kuntastrategia lupaa toisin.
-
Lippu nousi salkoon. Mitä Kirkkonummi tekee seuraavaksi?
Kirkkonummi nosti sateenkaarilipun salkoon 22.6.2026. Liputus on tärkeä, mutta yhdenvertaisuus vaatii myös konkreettisia tekoja syksyn talousarviossa.
-
Tekoäly auttaa palvelujen turvaamisessa, mutta se ei ole ilmaista
Konnevedellä tekoäly lyhensi käsittelyajan kahdesta kuukaudesta päiviin. Kirkkonummi on liian pieni yksin — mutta yhteistyöllä muutos on mahdollinen.
-
Valtuustoaloite: Kirkkonummen digitaalisen huoltovarmuuden vahvistaminen
Kirkkonummi nojaa lähes kaikessa toiminnassaan digitaalisiin järjestelmiin. Aloite esittää riippuvuuksien kartoitusta ja siirtymistä avoimiin tiedostomuotoihin.
-
Äänestin Västraa vastaan
Äänestin Västra-rannikkoyhteistyötä vastaan. Valtuusto päätti liittyä. Perusteluni: rahat kuuluvat sivistyspalveluihin, ei sopimukseen josta ei pääse irti.
-
Lähteelä — yhteinen helmi Kirkkonummen rannikolla
Kirkkonummi osti Lähteelän rannikkokohteen. Se on yksi harvoista paikoista, jonne pääsee myös ilman omaa venettä — nyt se on pysyvästi kaikkien saavutettavissa.
-
Kirkkonummi sanoo: sinä kuulut tänne
Sateenkaarinuorten kiusaaminen kasvaa. Kirkkonummi äänesti 30–14 liputuksen puolesta — pieni ele, jolla on mitattavia vaikutuksia nuorten hyvinvointiin.
-
Kirkkonummi on tänään tasa-arvoisempi kuin eilen
Kirkkonummen kunnanvaltuusto hyväksyi 9.3. aloitteeni Pride-liputuksen aloittamisesta Kirkkonummella, kahdesti vuodessa!
-
Länsirata nosti esiin ongelmia Kirkkonummen päätöksenteossa
Länsirata-päätöstä tehdessä mitattiin päättäjien kykyä tehdä koko kunnalle strategisesti tärkeitä, tulevaisuuteen katsovia ratkaisuja.
-
Sivistyksen talo Lyyra – mahdollisuuksia Kirkkonummelle
Kirkkonummen keskustan remontti rakentaa Fyyrin, Lyyran ja Rovastinpuiston sivistyksen keskittymän. Se luo edellytyksiä kasvulle vuosikymmeniksi.
-
Joukkoliikenne ei voi kallistua loputtomiin
Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä vastaava HSL-kuntayhtymä suunnittelee lähivuosille tuntuvia korotuksia bussien ja junien lippujen hintoihin.
-
Valtuustoaloite: vuosittainen Pride-liputus Kirkkonummelle
Kirkkonummen strategia edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Pride-liputus on edullinen ja helppo teko strategian toimeenpanemiseksi.
-
Kylmä riihi Kirkkonummelle
Hallituksen puoliväliriihi toi leikkauksia valtionosuuksiin ja yhteisöveroon. Se kaventaa kunnanvaltuutettujen liikkumatilaa merkittävästi.
-
Koulutus on kunnan tärkein tehtävä
Koulutus on kunnan tärkein tehtävä. Koulutusinvestoinnit näkyvät kauas tulevaisuuteen – eikä sieltä ole pikavoittoja saatavissa.
-
Ehdoton ei toisen asteen lukukausimaksuille
Hallitus haluaa asettaa toisen asteen opiskelijat eriarvoiseen asemaan kansalaisuuden perusteella. Lukukausimaksuille on sanottava ehdoton ei.
-
Kasvava kunta tarvitsee elinvoimaisen keskustan
Kirkkonummen keskustan remontti on tuhannen taalan paikka. Elinvoimainen keskusta houkuttelee asukkaita ja yrityksiä – ja parantaa kunnan taloutta.
-
Luulo ei ole tiedon väärti
Puolueet markkinoivat itseään mielikuvilla. Kannattaa haastaa ehdokkaita ja kysyä, mihin väitteet perustuvat ja miten asiat oikeasti toimivat.
-
Yhdessä olemme vahvempia
Kasvava vastakkainasettelu ja eriarvoistava politiikka repivät kansaa osiin. Historiamme osoittaa, että yhteistyöllä pärjäämme paremmin.
-
Esseitä maahanmuutosta: turvapaikanhakijoista
Turvapaikanhakemiseen liittyy paljon väärinkäsityksiä. On tärkeää erottaa faktat myyteistä – hakijat eivät elä veronmaksajien rahoilla herroiksi.
-
Esseitä maahanmuutosta: turvapaikan saaneista
Turvapaikan saaminen ei ole itsestäänselvyys, vaan tarkoin määritelty prosessi. Usein unohdetaan, keitä ihmiset ovat, jotka paikkaa hakevat.
-
Esseitä maahanmuutosta: ulkomailta opiskelemaan tulleista
Ulkomailta Suomeen opiskelemaan tulleet tuovat osaavaa työvoimaa. Silti heidän työllistymisessään on suuria haasteita, joihin ei ole puututtu riittävästi.
-
Esseitä maahanmuutosta: työperäinen maahanmuutto
Työperäinen maahanmuutto auttaa ratkaisemaan Suomen työvoimapulaa. Tarvitaan kuitenkin paremmat edellytykset kotoutumiselle ja työllistymiselle.
-
Koulutusko erityissuojelussa?
Koulutuksesta leikataan reilusti, vaikka hallitus väittää muuta. Indeksikorotukset ja lakiuudistukset eivät paikkaa satoja miljoonia leikkauksia.
-
Esseitä maahanmuutosta: perhesiteeseen perustuvasta maahanmuutosta
Perhesiteen perusteella maahan muuttavat ovat moninainen joukko. He ovat usein pidemmällä integraatiossa kuin muut maahanmuuttajaryhmät.
-
Onnea Suomi!
Suomi täyttää 107 vuotta. On aika tehdä isänmaallisuuden kunnianpalautus – Suomi on yksi maailman hienoimmista maista, jossa jokainen on yhtä arvokas.
-
Esseitä maahanmuutosta: maahanmuuton määrästä
Maahanmuuttoa koskevassa keskustelussa määrät jäävät usein mainitsematta. Suomen maahanmuutto on murto-osa verrokkimaiden tasosta.
-
Esseitä maahanmuutosta: maahanmuuttokeskustelusta
Maahanmuutto on monimutkainen ilmiö, jota kriittiset äänet ovat pitkään dominoineet. On aika tarkastella aihetta tasapuolisemmin ja tietoon perustuen.
-
Yksi askel eteen, kaksi taakse
Hallitus tekee tarpeellisia uudistuksia toiselle asteelle, mutta ne eivät korvaa ammatilliseen koulutukseen kohdistuvia 120 miljoonan leikkauksia.
-
Vastuu on meidän aikuisten
Nuoret elävät kriisissä – ilmastonmuutos, pandemia, sodat. Vastuu paremmasta tulevaisuudesta on meillä aikuisilla, ei nuorilla.
-
Ehdolla kunta- ja aluevaaleissa 2025 Kirkkonummella
Olen ehdolla sekä kunta- että aluevaaleissa 2025. Tärkeintä minulle on lasten ja nuorten mahdollisuuksista huolehtiminen kasvavassa Kirkkonummessa.
-
Lapsista säästäminen ei kannata varhaiskasvatuksessa
Hallitus suunnittelee säästöjä varhaiskasvatuksen suunnittelutyöhön. Todellisuudessa nämä säästöt siirtyvät vain kunnille ja asukkaille maksettaviksi.
-
Osuuskauppavaalit koskettavat meitä kaikkia
Varuboden-Oslan osuuskauppavaalit ovat nyt käynnissä. Äänestämällä vaikutat ihmisten työpaikkoihin, kulutuskäyttäytymiseen sekä lähipalveluihin.
-
Luontomme on valttimme - vuodesta toiseen
Kirkkonummen tärkeimpiä vetovoimia on meidän luontomme. Nyt alkanut osallistava budjetointi on sen jälleen osoittanut – luonto kuuluu meille kaikille.
-
Uusi vuosi, tuttu talvikunnossapito
Kirkkonummen talvikunnossapito on jälleen osoittautunut yhtä huonoksi kuin ennenkin. Asiat voisivat olla toisin, jos päättäisimme tavoitella laatua.
-
Kunnan pitää suunnitella pitkäjänteisesti
Kunnan on suunniteltava pitkäjänteisesti. Lyhytnäköiset päätökset johtavat lisäkustannuksiin ja heikompiin palveluihin asukkaille.
-
Puheilla muovaamme todellisuutta
Rasismitiedonanto on tärkeä askel. Sanavalinnoilla on merkitystä – puheella muovaamme todellisuutta ja suhtautumistamme erilaisuuteen.
-
Ennen oli paremmin
Siis kevyelle liikenteelle eli jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Mitä jos emme rakentaisikaan yhteiskuntaa yksityisautoilun ehdolla?
-
Lähiluontoa pitää vaalia
Jokaista metsää ei tarvitse kaataa. Varsinkaan aktiivisessa käytössä oleva lähiluonto tulee säilyttää ja se on tärkeä osa kuntaamme.
-
Terveys kuuluu kaikille
Poistamalla sote-asiakasmaksut säästetään byrokratiassa, hoidetaan ongelmat ennen kuin ne kasvavat ja varmistetaan, ettei kukaan jää hoidotta.
-
Sote on hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivi
Sosiaali- ja terveydenhuolto on kallista, mutta välttämätöntä. Ilman toimivaa sotea emme voi enää puhua Suomesta hyvinvointivaltiona.
-
Mitä jos terveyskeskusta ei olisikaan?
Mitä jos Jorvin ensiapu olisi koko läntisen Uudenmaan ainoa päivystys? Mitä jos Jorvissa pitäisi aina jonottaa monta tuntia?
-
Perusturvajaosto - mikä se on?
Perusturvajaosto vastaa asukkaiden oikaisuvaatimuksiin perusturvaan liittyvissä asioissa. Vaikka kokousten sisältö on salaista, niistä voi ottaa opiksi.
-
Asetun ehdolle aluevaaleihin 2022
Asetan itseni ehdolle aluevaaleihin. Tärkeintä on lähipalvelujen säilyminen, terveydenhuollon pitäminen julkisena ja hoitohenkilökunnan hyvinvointi.
-
Päiväkodit kaipaavat opettajia
Päiväkodeissa on pula varhaiskasvatuksen opettajista. Kirkkonummella on mahdollisuus rakentaa uudenlaista työympäristöä ja houkutella osaajia.
-
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, mutta
Gesterbyn koulukeskuksen hankesuunnitelmaa on palautettu lisävalmisteluun kolmesti. Hanketta on selvitetty kuusi vuotta ilman lopputulosta.
-
Varhaiskasvatuksen riittävyydestä ei saa tinkiä
Kirkkonummen keskustan alueella on jo pulaa päiväkotipaikoista. Uudet asemakaavat kasvattavat tarvetta – varhaiskasvatuspaikkoja on riitettävä.
-
Varhaiskasvatuksen kerhotoiminta - lapsen etu
Varhaiskasvatuksen kerhotoiminta on kustannustehokas tuki lapsille ja perheille. Kirkkonummella toiminnan jatkuminen on kuitenkin epävarmaa.
-
Kirkkonummi-lisä on sinunkin etusi
Kirkkonummi-lisä hyödyttää paitsi sitä saavia perheitä, myös koko kuntaa. Lapsiperhepalvelut ovat investointi Kirkkonummen elinvoimaan.
-
Kotihoidon tuen kuntalisä - pieni kustannus, suuri merkitys
Kirkkonummen valtuusto lopetti kotihoidon tuen kuntalisän. Pieni kustannus, mutta suuri merkitys lapsiperheille ja kunnan elinvoimalle.
Liittyvät aiheet
Usein kysyttyä
Mitä Länsirata-päätös tarkoittaa Kirkkonummelle?
Kunnanvaltuusto päätti vetäytyä Länsirata-hankkeesta ilman vaikutusten arviointia ja vastoin viranhaltijoiden esitystä. Rata tulee joka tapauksessa, sillä Espoo ja Turku olivat jo hyväksyneet osakassopimuksen. Päätös ratkaisi vain sen, saako Pohjois-Kirkkonummi lähijuna-aseman. Asema olisi tuonut asumista palveluiden ja toimivan joukkoliikenteen äärelle sekä uusia mahdollisuuksia yrityksille. Nyt Kirkkonummi saa näillä näkymin Länsiradan haitat ilman hyötyjä.
Miksi HSL:n tasakorotukset osuvat kovimmin Kirkkonummeen?
Kun kaikkien vyöhykkeiden lippuja korotetaan samalla prosentilla, kauimpana asuvat maksavat euroissa eniten. Työmatka Kirkkonummelta Helsinkiin vaatii ABCD-lipun, kun Espoosta matkustava selviää kahden tai kolmen vyöhykkeen lipulla. Kirkkonummi kaavoittaa asemanseutuja ja raidekäytäviä, jotta kasvu asettuisi sinne, missä juna kulkee. Se investointi tuottaa vain, jos juna pysyy järkevänä vaihtoehtona autolle. Jokainen korotus kaventaa tätä eroa.
Miten luonto näkyy Kirkkonummen päätöksenteossa?
Lähiluonto on Kirkkonummen tärkein vetovoimatekijä, ja kunnan päätösten on heijastettava sitä aina, kun kaavoitetaan tai budjetoidaan. Vuosien 2022–2023 kuntastrategiassa luonnonläheisyys oli ensimmäinen menestystekijä. Osallistuvan budjetoinnin ehdotuksista lähes puolet koski lähiluonnon parantamista tai luonnossa liikkumista, ja metsästrategian kyselyssä virkistysarvoja pidettiin tuloja tärkeämpinä. Tänne muutetaan, koska halutaan asua lähellä luontoa mutta silti lähellä töitä ja palveluita.