Mitä tekoäly on jo saavuttanut kuntien palveluissa?
Koska viimeksi olet tarvinnut Kirkkonummen kunnan palveluita? Konnevedellä kokeiltiin tekoälyn käyttöä yksityistieavustusten hakemisessa ja maksattamisessa. Automatisoinnilla lyhennettiin keskimääräinen käsittelyaika kahdesta ja puolesta kuukaudesta päiviin.
Sitran rahoittamassa hankkeessa tekoäly valmistelee päätösehdotuksen, jonka jälkeen viranhaltija tarkistaa ehdotuksen ja tekee päätöksen. Pienellä kunnalla ei yksinään olisi ollut resursseja tällaiseen, mutta yhteistyössä seitsemän muun kunnan kanssa hanke onnistui. Tekoälyä ei voi lisätä kunnan toimintaan ilman merkittäviä panostuksia.
Yksi merkittävimmistä syistä, miksi lähdin kunnallispolitiikkaan, on palvelujen turvaaminen. On tärkeää varmistaa, että yhteisiä varoja käytetään vastuullisesti ja järkevästi. Yhtä lailla on tärkeää, että kirkkonummelaiset saavat niitä palveluita, mitä varten maksamme veroja. Sekä suomeksi että ruotsiksi.
Miten tekoälyn käyttöönotto kunnassa kannattaa tehdä?
Tekoäly on lunastamassa odotuksia automatisaatiosta ja nopeista muutoksista. Konneveden hanke on malliesimerkki tästä. Ensin sähköistetään lomakkeet, sitten tekoäly valmistelee ehdotukset, ja lopulta ihminen tarkistaa ne. Hyvä nyrkkisääntö on, että kone ei saa koskaan tehdä kielteistä päätöstä. Epäselvät tapaukset menevät aina ihmisen tarkistettavaksi.
Tekoäly ei ole kuitenkaan työkalu, jota voitaisiin sisällyttää kunnan toimintaan noin vain, vaan kyse on pitkäjänteisestä investoinnista. Pitää tunnistaa, mitä palveluja halutaan kehittää. Lisäksi ne tulisi suunnitella automatisoitaviksi. Vasta sitten voidaan ottaa kone mukaan. Pikavoittoja tekoälyn avulla ei ole tarjolla, vaan se vaatii rahaa. Kirkkonummella onkin pitkään ollut talouden kanssa haasteita. Lähivuosina ei näyttäisi olevan helpompia aikoja luvassa, tarpeellisten kouluhankkeiden ja huonon työllisyystilanteen myötä.
Miksi pienten kuntien kannattaa tehdä yhteistyötä tekoälyssä?
Kirkkonummi ei ole riittävän suuri, että meidän kannattaisi itse kehittää omia tekoälypohjaisia palveluita. Koko Suomen kannalta olisi parasta levittää Konneveden kaltaisia uudistuksia laajasti kuntien keskuudessa. Näin yksittäisen kunnan resurssit eivät olisi este palveluiden parantamiselle. Samalla vapautuisi kallisarvoista osaamista monimutkaisempien tapausten hoitamiseen ja palvelujen jatkokehittämiseen.
Tekoäly on täällä jäädäkseen. Nyt kysymys kuuluu, miten kirkkonummelaiset haluavat ottaa sitä osaksi kunnan palveluita. Tekoäly muuttaa myös yksityisen sektorin työtä — ohjelmistokehittäjäkin teki saman matkan epäilystä hyväksyntään. Digitaalinen kehitys ei tapahdu tyhjiössä: digitaalinen itsenäisyys rakentuu askel kerrallaan, ja vuosi 2026 on tekoälyn vuosi myös kuntien palveluissa.
Usein kysyttyä
Miten tekoäly voi auttaa kuntien palveluissa?
Konnevedellä tekoäly lyhensi yksityistieavustusten käsittelyajan kahdesta ja puolesta kuukaudesta päiviin. Malli on, että tekoäly valmistelee ehdotuksen, viranhaltija tarkistaa ja päättää.
Miksi pienet kunnat eivät voi ottaa tekoälyä käyttöön yksin?
Tekoälyn käyttöönotto vaatii merkittäviä investointeja. Kirkkonummi ei ole riittävän suuri yksin — mutta yhteistyöllä muiden kuntien kanssa, kuten Konnevesi osoitti, se on mahdollista.
Mitä tekoäly on jo saavuttanut kuntien palveluissa?
Konnevedellä tekoäly lyhensi yksityistieavustusten keskimääräisen käsittelyajan kahdesta ja puolesta kuukaudesta päiviin Sitran rahoittamassa hankkeessa. Tekoäly valmistelee päätösehdotuksen, viranhaltija tarkistaa ja päättää, ja hanke onnistui kahdeksan kunnan yhteistyönä.
Miten tekoälyn käyttöönotto kunnassa kannattaa tehdä?
Ensin sähköistetään lomakkeet, sitten tekoäly valmistelee ehdotukset ja lopulta ihminen tarkistaa ne; kone ei saa koskaan tehdä kielteistä päätöstä. Kyse on pitkäjänteisestä investoinnista, joka vaatii rahaa ja palvelujen suunnittelua automatisoitaviksi, ei pikavoitoista.
Miksi pitkäjänteinen suunnittelu on tärkeää?
Tekoälyä ei voi lisätä kunnan toimintaan noin vain: ensin pitää tunnistaa, mitä palveluja halutaan kehittää, ja suunnitella ne automatisoitaviksi, ja vasta sitten ottaa kone mukaan. Kirkkonummen kireä talous ja kouluhankkeet tekevät panostuksesta valinnan, joka on tehtävä harkiten.
Muita kirjoituksia
-
Tekoäly ei pysty mihin tahansa
Tekoälyä on esitetty ratkaisuna julkisten palveluiden kehittämiseen. Sillä voi olla roolinsa, mutta se ei korvaa ihmistä eikä selkeää suunnitelmaa.
-
Kuka omistaa julkishallinnon datan?
Julkishankintojen siirrettävyys ratkaisee, kuka omistaa julkishallinnon datan. eVaka näyttää, että avoin ja jaettu malli kestää toimittajan vaihdon.
-
Digitaalinen itsenäisyys rakennetaan askel kerrallaan
Digitaalinen itsenäisyys ja huoltovarmuus syntyvät hankintapäätöksistä. Helsinki valitsi suomalaisen UpCloudin julkisten palveluiden ydinjärjestelmän alustaksi.