Käytän ja kehitän tekoälytyökaluja työssäni päivittäin. Tekoäly on aikamme merkittävin teknologinen murros, ja Suomen on tartuttava siihen aktiivisesti, jotta saamme siitä hyötyjä emmekä pelkkiä haittoja.
Tekoäly vahvistaa sekä kykyjä että vahinkoja. Julkisen sektorin sovelluksissa — etuuspäätöksissä, lupien käsittelyssä, ennakoivassa poliisitoiminnassa — panokset ovat liian suuria, jotta järjestelmiä voitaisiin ottaa käyttöön ilman läpinäkyvyyttä ja valvontaa. Haluan tarkistettavissa olevia algoritmeja merkityksellisiin päätöksiin, avoimia tekoälymalleja silloin kun mahdollista, ja pakollista ihmisvalvontaa yksilöiden oikeuksiin vaikuttavissa päätöksissä.
Mitä voimakkaammaksi tekoäly kehittyy, sitä tärkeämmäksi yksityisyyden suoja tulee. Tekoälyjärjestelmät ovat tiedonnälkäisiä; ilman vahvoja tietosuojasääntöjä niistä tulee valvontainfrastruktuuria. EU:n tekoälysäädös on askel oikeaan suuntaan, mutta toimeenpanon on oltava tosiasiallista — ei pelkkä muodollisuus.
Aloita näistä
-
Tekoäly ei pysty mihin tahansa
Tekoälyä on esitetty ratkaisuna julkisten palveluiden kehittämiseen. Sillä voi olla roolinsa, mutta se ei korvaa ihmistä eikä selkeää suunnitelmaa.
-
Tekoäly muuttaa kehittäjän palkan perustan
Tekoäly tekee kahdessa minuutissa sen, mihin kehittäjältä meni kaksi viikkoa. Koodin hinta romahtaa — mutta mistä kehittäjille sitten maksetaan?
-
Tekoäly auttaa palvelujen turvaamisessa, mutta se ei ole ilmaista
Konnevedellä tekoäly lyhensi käsittelyajan kahdesta kuukaudesta päiviin. Kirkkonummi on liian pieni yksin — mutta yhteistyöllä muutos on mahdollinen.
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset
-
Viekö tekoäly ohjelmoijan työn?
Tekoäly ja työ ohjelmistokehittäjän silmin: viekö tekoäly ohjelmoijan työn, mitä käy junioreille ja miten osaaminen ja sosiaaliturva pysyvät muutoksen mukana.
-
Miksi Suomi tarvitsee digiministeriön?
Hajautettu tekoälypolitiikka on yrityksille sääntelyriski. Digiministeriö ja eduskunnan päättämä kynnys toisivat ennustettavuutta ja suojaisivat pk-yrityksiä.
-
Digitaalinen itsenäisyys: Suomen kyky valita
Digitaalinen itsenäisyys on kykyä valita. Puheeni Happy Hacking Dayssä: missä Suomi ja Eurooppa ovat nyt ja miten hankinnat, standardit ja koodi auttavat.
-
YEL ei saa nostaa yrittäjyyden kynnystä
Hallituksen YEL-uudistus poistaisi aloittavan yrittäjän alennuksen juuri kun tekoäly laskee yrittämisen kynnystä. Kolme korjausta, jotka pitävät sen matalana.
-
Asetun ehdolle eduskuntavaaleihin 2027: Suomi tarvitsee digitaalista itsenäisyyttä tekoälyn aikakaudella
Asetun Vihreiden ehdokkaaksi Uudenmaan vaalipiirissä eduskuntavaaleihin 2027. Tavoitteenani on digitaalisesti itsenäinen Suomi tekoälyn aikakaudella.
-
Vuosi 2026 on tekoälyn
Tekoäly muuttaa yhteiskuntaamme – mutta et ehkä odottaisi, miten. Suurimmat muutokset näemme yksityiselämässä ja lasten arjessa.
Liittyvät aiheet
Usein kysyttyä
Miten tekoälyä pitäisi käyttää julkisissa palveluissa?
Työkaluna hyvin ymmärrettyihin ongelmiin, kuten lääkärin havaintojen hitaaseen kirjaamiseen, ja aina ihmisen valvonnassa. Konnevedellä tekoäly valmistelee päätösehdotuksen, jonka viranhaltija tarkistaa ennen kuin tekee päätöksen. Hyvä nyrkkisääntö on, että kone ei saa koskaan tehdä kielteistä päätöstä, ja epäselvät tapaukset menevät aina ihmiselle. Tekoäly ei voi olla virkavastuussa eikä korvata inhimillistä kohtaamista, joten asiantuntijan arvio tarvitaan edelleen.
Miten tekoäly muuttaa työtä?
Tekoäly ei korvaa koodareita. Se muuttaa sen, mistä heille maksetaan. Ohjelmistoala on ensimmäinen ala, jossa muutos näkyy. Tampereen yliopiston professori Pekka Abrahamssonin mukaan tekoäly tekee kahdessa minuutissa sen, mihin kehittäjältä meni ennen kaksi viikkoa. Rutiinituotanto automatisoituu, ja arvoaan kasvattavat päätöksenteko, kontekstin tunnistaminen ja vastuun kantaminen. Sama muutos koskee jokaista alaa, jossa on toistuvaa tietotyötä, eikä Suomessa ole vielä koordinoituja aloitteita osaamisen uudistamiseen tai turvaverkkojen soveltamiseen.
Miten tekoäly uhkaa perusoikeuksia?
Tekoäly helpottaa massavalvontaa teknisesti, ja siksi lainsäädännön on pidettävä kiinni perusoikeuksista. Sama periaate, jonka vuoksi EU:n chat control -esityksen hylkääminen oli oikea päätös, koskee kaikkea yksityisviestien automaattista skannausta. Ilman vahvaa yksityisyydensuojaa demokratia ei voi toimia, eikä tekoälyä saa missään tapauksessa käyttää sen heikentämiseen. Perusoikeuksien tulee olla kaiken lainsäädännön lähtökohta.