YEL ei saa nostaa yrittäjyyden kynnystä

Käytän tekoälyä päivittäin ohjelmistotyössä ja näen, miten se laajentaa sitä, mitä yksi ihminen voi rakentaa. Kun teknologia laskee yrittäjyyden kynnystä, politiikan on seurattava samaan suuntaan.

Hallituksen YEL-uudistus on parhaillaan valmistelussa. Esityksen keskeinen osa on parannus nykytilanteeseen: yrittäjä saisi jatkossa valita YEL-työtulonsa pohjaksi joko eläkelaitoksen kokonaisarvion tai yritystoiminnan verotettavan ansiotulon. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen on todennut mallin korjaavan pienituloisten yrittäjien eläkemaksujen ongelmaa.

Miksi YEL-uudistus nostaa yrittämisen kynnystä?

Esityksessä on kuitenkin kolme päätöstä, jotka nostavat kynnystä yrittämiselle. Aloittavan yrittäjän nykyinen 22 prosentin alennus YEL-maksuun ensimmäisten neljän vuoden ajalta poistuisi. Verotettavaan tuloon perustuva malli edellyttäisi yhä työtulon olevan vähintään puolet todellisista tuloista, mikä rajoittaa sivutoimisen kokeilijan mahdollisuutta käyttää sitä. Lisäksi YEL-velvoitteen vuosittainen vähimmäismaksu, joka syntyy työtulon alarajasta 9 423 euroa vuodessa, jäisi ennalleen, vaikka Mikro- ja yksinyrittäjät ry ehdotti sen laskua.

Yhdessä nämä kolme päätöstä nostavat kynnystä samaan aikaan, kun teknologia sitä purkaa. Sama muutos tapahtuu muuallakin kuin koodissa. Se pätee freelance-kääntäjään, konsulttiin ja siivousalan ammatinharjoittajaan: tekoälytyökalut tekevät liiketoiminnan skaalaamisesta helpompaa kuin koskaan. Olen kirjoittanut siitä, miten tekoäly muuttaa sen, mistä kehittäjälle maksetaan, ja sama rakenteellinen murros ulottuu yhä useammalle alalle.

Ketä aloittavan yrittäjän alennuksen poisto koskee?

Poisto koskee juuri sitä, joka on vasta ylittämässä kynnystä: sivutoimista kokeilijaa ja ensimmäisiä vuosiaan pyörittävää yksinyrittäjää. Suomen on nyt purettava esteitä yrittämisen tieltä, ei lisättävä niitä.

Aloittavan yrittäjän alennus tulee säilyttää joustomekanismin rinnalla, koska ne ratkaisevat eri ongelman. Verotettavaan tuloon perustuva malli on avattava myös sivutoimiselle yrittäjälle ilman puolikkaan rajaa, jotta aloittamiseen on matala kynnys. Vakuuttamisvelvollisuuden alaraja pitää laskea niin alas, ettei pakollinen vuosimaksu enää toimi esteenä.

Miksi joustomekanismi ei riitä aloittavalle yrittäjälle?

Joustomekanismi on aito parannus vakiintuneelle yrittäjälle, jolla on takanaan jo hyviä ja huonompia aikoja. Logiikka on sinällään selkeä: uusi 25 prosentin joustotaso korvaa aloittajan alennuksen ja on kohdennetumpi. Kynnyksen ylittäjällä on kuitenkin eri ongelma.

Aloittavalla yrittäjällä ei ole vielä riittävää historiaa, jota vasten joustoa voisi soveltaa. Kuten Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on todennut, uudistuksen valinnanvapaus jää rajalliseksi. Aloittavalle yrittäjälle valinnanvapautta ei käytännössä ole.

Progressiivinen ja matalakynnyksinen YEL on rakenteellinen kysymys. Tekoäly on laskenut uuden yritystoiminnan marginaalikustannuksen historiallisen alas, ja onnistuneesta kokeilusta voi kasvaa yritys, josta syntyy työpaikkoja ja verotuloja. Sosiaaliturvan on toimittava saumattomasti, jotta tällaisia kokeiluja syntyy mahdollisimman paljon. Talouden pyörät pyörivät työllä ja yrittämisellä. Pakollinen maksu, kun todellisia tuloja ei vielä ole, on kannustinloukku. Markkinatalouden aito puolustaminen on juuri tällaisten esteiden purkamista.

Suomella on mahdollisuus valita, rakentaako se yrittäjyydelle kasvualustan vai esteen. Kumman me valitsemme?