Suomen talouden on toimittava tekoälyn aikakaudella. Se tarkoittaa uusia yrityksiä, uusia työpaikkoja ja julkisia palveluita, jotka oikeasti käyttävät teknologiaa eivätkä vain osta sitä ulkopuolelta. Ilman teknologiaosaamista eduskunnassa päätökset tekoälyhankinnoista, datainfrastruktuurista ja työelämästä tekevät ihmiset, jotka eivät tiedä mitä ovat ostamassa.
Kirjoitan taloudesta sen kautta, mitä olen tehnyt yli vuosikymmenen ajan: rakentanut ohjelmistoja ja ohjelmistotiimejä eri teollisuudenaloilla. Tekoäly muuttaa työn, kilpailukyvyn ja julkisten palveluiden perustan. Suomi voi olla tässä edelläkävijä, mutta vain jos julkinen panostus suunnataan kotimaiseen osaamiseen siten, että ymmärretään mitä ollaan tekemässä.
Toimiva talous tekoälyn aikana ei ole pelkkä slogan. Se on konkretiaa: osaamista, joka kestää murroksen yli, yrityksiä, jotka voivat rakentaa suomalaisen ja eurooppalaisen infrastruktuurin päälle, ja valtio, joka hankkii teknologiaa omilla ehdoillaan.
Aloita näistä
-
Kuka omistaa julkishallinnon datan?
Julkishankintojen siirrettävyys ratkaisee, kuka omistaa julkishallinnon datan. eVaka näyttää, että avoin ja jaettu malli kestää toimittajan vaihdon.
-
Tekoäly muuttaa kehittäjän palkan perustan
Tekoäly tekee kahdessa minuutissa sen, mihin kehittäjältä meni kaksi viikkoa. Koodin hinta romahtaa — mutta mistä kehittäjille sitten maksetaan?
-
Datakeskukset voivat olla Suomen valttikortti kansainvälisessä politiikassa
Vuodettu Yhdysvaltain sähke paljasti painostuksen datasuvereniteettia vastaan. Datakeskukset voivat olla Suomen valttikortti, jos ne rakennetaan ehdoillamme.
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset
-
Viekö tekoäly ohjelmoijan työn?
Tekoäly ja työ ohjelmistokehittäjän silmin: viekö tekoäly ohjelmoijan työn, mitä käy junioreille ja miten osaaminen ja sosiaaliturva pysyvät muutoksen mukana.
-
Palkalla pitää voida vaurastua!
Markkinavihreiden avaus: varallisuustili, jolla palkasta säästetyn rahan voi sijoittaa ennen veroja. Neljä syytä, miksi se tekee markkinataloudesta reilumman.
-
Satojen miljoonien bensatuki syventäisi tuontiriippuvuutta
Polttoaineen alv-alennus ja jakeluvelvoitteen lasku maksaisivat satoja miljoonia ja syventäisivät tuontiriippuvuutta. Raha kannattaa antaa ihmisille suoraan.
-
YEL ei saa nostaa yrittäjyyden kynnystä
Hallituksen YEL-uudistus poistaisi aloittavan yrittäjän alennuksen juuri kun tekoäly laskee yrittämisen kynnystä. Kolme korjausta, jotka pitävät sen matalana.
-
Vakaa ympäristö tuo investointeja, poukkoilu vie niitä
Googlen 13 miljardin investointi syntyi toimivalle sähkömarkkinalle. Hintakatto veisi hintasignaalin juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan.
-
HSL:n matkalippujen hintojen korottaminen on virhe
HSL esittää lippuihin noin kolmen prosentin vuosikorotusta 2027–2029. Tasakorotus osuu kovimmin Kirkkonummeen, jossa työmatka vaatii ABCD-lipun.
-
Airbus valitsi Scalewayn myös lainsäädännön piirin takia
Airbus siirsi kriittisiä järjestelmiä Scalewaylle myös lainsäädännön piirin vuoksi. Sama riskiarvio sopii jokaiselle pilvivalinnalle.
-
Kolme keinoa yrittämisen helpottamiseen
Yrittäjän päivän avaus: kolme keinoa purkaa yrittämisen esteitä — YEL, konkurssin jälkeinen uusi alku ja ensimmäisen työntekijän palkkaaminen.
-
Asetun ehdolle eduskuntavaaleihin 2027: Suomi tarvitsee digitaalista itsenäisyyttä tekoälyn aikakaudella
Asetun Vihreiden ehdokkaaksi Uudenmaan vaalipiirissä eduskuntavaaleihin 2027. Tavoitteenani on digitaalisesti itsenäinen Suomi tekoälyn aikakaudella.
-
Suomi voi tehdä sähköistymisestä kilpailuedun
Caruna vaihtaa omistajaa, mutta sähköverkon tulevaisuuden ratkaisee sääntely — ei omistaja. Suomi voi tehdä sähköistymisestä kilpailuedun.
-
Lisää markkinoita!
Viisi ehdotusta, joilla markkinamekanismi valjastetaan ratkaisemaan liikenteen, kaupunkitilan, julkisten hankintojen ja maankäytön ongelmia.
-
Miltä tuntuu olla puolueessa, jossa arvoista ei tarvitse tinkiä?
Vaihdavihreisiin.fi-kampanja kutsuu liberaalit ja sosiaaliliberaalit Vihreisiin — puolueeseen, jossa arvoista ei tarvitse tinkiä.
-
Vihreät – Markkinatalouden aito puolustaja
Markkinatalous on tehokkain tunnettu tapa jakaa resursseja. Vihreät on sen ainoa aito puolustaja Suomessa – ei kamreeritaloutta, vaan aitoja markkinoita.
-
Velkajarrun ulkopuolelta ei tehdä vihreää talouspolitiikkaa
Velkajarrusopimuksesta poistuminen ei muuta sopeutuksen määrää — se poistaa Vihreiden mahdollisuuden vaikuttaa siihen, miten sopeutus tehdään.
-
Äänestin Västraa vastaan
Äänestin Västra-rannikkoyhteistyötä vastaan. Valtuusto päätti liittyä. Perusteluni: rahat kuuluvat sivistyspalveluihin, ei sopimukseen josta ei pääse irti.
-
Länsirata nosti esiin ongelmia Kirkkonummen päätöksenteossa
Länsirata-päätöstä tehdessä mitattiin päättäjien kykyä tehdä koko kunnalle strategisesti tärkeitä, tulevaisuuteen katsovia ratkaisuja.
-
Äänestin Länsiradan puolesta
Äänestin Kirkkonummen liittymisen Länsirataan puolesta. Päätös määrittää, saako Pohjois-Kirkkonummi lähijuna-aseman vai ei.
-
Kasvava kunta tarvitsee elinvoimaisen keskustan
Kirkkonummen keskustan remontti on tuhannen taalan paikka. Elinvoimainen keskusta houkuttelee asukkaita ja yrityksiä – ja parantaa kunnan taloutta.
-
Osuuskauppavaalit koskettavat meitä kaikkia
Varuboden-Oslan osuuskauppavaalit ovat nyt käynnissä. Äänestämällä vaikutat ihmisten työpaikkoihin, kulutuskäyttäytymiseen sekä lähipalveluihin.
-
Terveys kuuluu kaikille
Poistamalla sote-asiakasmaksut säästetään byrokratiassa, hoidetaan ongelmat ennen kuin ne kasvavat ja varmistetaan, ettei kukaan jää hoidotta.
-
Asetun ehdolle aluevaaleihin 2022
Asetan itseni ehdolle aluevaaleihin. Tärkeintä on lähipalvelujen säilyminen, terveydenhuollon pitäminen julkisena ja hoitohenkilökunnan hyvinvointi.
Liittyvät aiheet
Usein kysyttyä
Miten tekoäly muuttaa työtä?
Tekoäly ei korvaa osaajia, mutta muuttaa sen, mistä heille maksetaan. Ohjelmistoala näkee muutoksen ensimmäisenä: Tampereen yliopiston professori Pekka Abrahamssonin mukaan tekoäly tekee kahdessa minuutissa sen, mihin kehittäjältä meni kaksi viikkoa. Rutiinituotanto automatisoituu, ja päätöksenteon, kontekstin tunnistamisen ja vastuun kantamisen arvo kasvaa. Sama rakenteellinen muutos koskee jokaista alaa, jossa on toistuvaa tietotyötä, eikä Suomessa ole vielä koordinoitua vastausta osaamisen uudistamiseen tai turvaverkkoihin.
Miksi toimittajariippuvuus tulee veronmaksajalle kalliiksi?
Kun julkinen järjestelmä on lukittu yhden toimittajan suljettuun ratkaisuun, hinta lakkaa ohjautumasta markkinaehtoisesti. Toimittaja tietää, ettei asiakas voi lähteä, ja neuvotteluasema siirtyy pysyvästi sille. Ratkaisu on siirrettävyys: julkisesti dokumentoidut dataformaatit, tunnetut rajapintastandardit ja sopimukseen kirjattu irtautumislauseke. Hankintalain pitäisi vaatia siirrettävyyttä kriittisiltä järjestelmiltä jo tarjouspyynnöstä alkaen, ja avoin lähdekoodi pitäisi asettaa niissä oletukseksi.
Mitä hyötyä datakeskuksista on Suomelle?
Datakeskusten ympärille voi rakentaa ekosysteemin, kuten aikanaan Nokian ympärille: verkkoinfrastruktuuria, teollisia toimitiloja, jäähdytys- ja sähkönjakeluratkaisuja sekä niiden päälle ohjelmisto- ja tutkimustyötä. Silloin merkittävä osa arvosta jää Suomeen palkkoina, verotuloina, työpaikkoina ja osaamisena. Datakeskukset ovat myös ulkopolitiikkaa, koska fyysinen sijainti ratkaisee, kenen säännöillä palvelu toimii. Siksi ne kannattaa rakentaa Suomen ehdoilla, ilman uutta tukijärjestelmää.