Koulutus on investointi, ei menoerä. Säästöt tänään muuttuvat osaamisen puutteiksi, sosiaalisiksi kustannuksiksi ja heikentyneeksi kilpailukyvyksi tulevaisuudessa.
Varhaiskasvatuksessa henkilöstömitoitus ja ryhmäkoot eivät ole vain operatiivisia kysymyksiä — ne ovat kehityksellisiä kysymyksiä. Laadukas varhaiskasvatus ensimmäisinä vuosina tuottaa suurimman pitkäaikaistuoton kaikista koulutusinvestoinneista. Kirkkonummella olen johdonmukaisesti vastustanut varhaiskasvatuksesta leikkaamista, joka säästää paperilla rahaa mutta maksaa pitkällä aikavälillä enemmän.
Elinikäinen oppiminen ei ole toissijainen huoli — se on rakenteellinen vaatimus taloudessa, jota automaatio ja tekoäly muovaavat. Koulutusjärjestelmän on palveltava siirtymässä olevia aikuisia, ei pelkästään oppivelvollisuuttaan päättäviä nuoria. Julkinen investointi aikuiskoulutukseen, uudelleenkoulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen tuottaa tuottoja koko työssäkäyvässä väestössä.
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset
-
Kylmä riihi Kirkkonummelle
Hallituksen puoliväliriihi toi leikkauksia valtionosuuksiin ja yhteisöveroon. Se kaventaa kunnanvaltuutettujen liikkumatilaa merkittävästi.
-
Koulutus on kunnan tärkein tehtävä
Koulutus on kunnan tärkein tehtävä. Koulutusinvestoinnit näkyvät kauas tulevaisuuteen – eikä sieltä ole pikavoittoja saatavissa.
-
Koulutusko erityissuojelussa?
Koulutuksesta leikataan reilusti, vaikka hallitus väittää muuta. Indeksikorotukset ja lakiuudistukset eivät paikkaa satoja miljoonia leikkauksia.
-
Yksi askel eteen, kaksi taakse
Hallitus tekee tarpeellisia uudistuksia toiselle asteelle, mutta ne eivät korvaa ammatilliseen koulutukseen kohdistuvia 120 miljoonan leikkauksia.
-
Kunnan pitää suunnitella pitkäjänteisesti
Kunnan on suunniteltava pitkäjänteisesti. Lyhytnäköiset päätökset johtavat lisäkustannuksiin ja heikompiin palveluihin asukkaille.
-
Lähiluontoa pitää vaalia
Jokaista metsää ei tarvitse kaataa. Varsinkaan aktiivisessa käytössä oleva lähiluonto tulee säilyttää ja se on tärkeä osa kuntaamme.
-
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, mutta
Gesterbyn koulukeskuksen hankesuunnitelmaa on palautettu lisävalmisteluun kolmesti. Hanketta on selvitetty kuusi vuotta ilman lopputulosta.
