Suomen kansallinen politiikka — eduskunta, hallituskoalitiot, budjettineuvottelut ja parlamentaariset sopimukset — määrittää olosuhteet, joissa kunnallisia päätöksiä tehdään. Kirjoitan valtakunnan tason valinnoista kunnallisen tason toimijan näkökulmasta, koska täällä nähdään niiden käytännön vaikutukset.
Eduskunnan pöydällä ovat esimerkiksi velkajarrusopimus, Suomen riippuvuus ulkomaisista teknologiayhtiöistä, investointeja tuova vakaa ympäristö ja yrittäjyyden edellytykset. Sopeutustoimet ja finanssipoliittiset säännöt eivät ole abstrakteja. Ne näkyvät kuntien budjeteissa kaikkialla Uudellamaalla, siinä mihin palveluihin rahat riittävät ja mihin eivät. Kirkkonummen valtuutettuna olen nähnyt, miten valtionosuuksien leikkaukset kaventavat valtuuston liikkumavaraa.
Aloita näistä
-
Velkajarrun ulkopuolelta ei tehdä vihreää talouspolitiikkaa
Velkajarrusopimuksesta poistuminen ei muuta sopeutuksen määrää — se poistaa Vihreiden mahdollisuuden vaikuttaa siihen, miten sopeutus tehdään.
-
Vakaa ympäristö tuo investointeja, poukkoilu vie niitä
Googlen 13 miljardin investointi syntyi toimivalle sähkömarkkinalle. Hintakatto veisi hintasignaalin juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan.
-
Suomi ja suomalaiset ovat vaarassa menettää hallinnan omista tiedoistaan – ja se maksaa kalliisti
Äänestäjätiedot Amazonin pilveen, verotiedot Microsoftille. CLOUD Act ulottuu tietoihin missä vain, joten Suomen on päätettävä itse digitaalisesta perustastaan.
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset
-
Viekö tekoäly ohjelmoijan työn?
Tekoäly ja työ ohjelmistokehittäjän silmin: viekö tekoäly ohjelmoijan työn, mitä käy junioreille ja miten osaaminen ja sosiaaliturva pysyvät muutoksen mukana.
-
Miksi Suomi tarvitsee digiministeriön?
Hajautettu tekoälypolitiikka on yrityksille sääntelyriski. Digiministeriö ja eduskunnan päättämä kynnys toisivat ennustettavuutta ja suojaisivat pk-yrityksiä.
-
Palkalla pitää voida vaurastua!
Markkinavihreiden avaus: varallisuustili, jolla palkasta säästetyn rahan voi sijoittaa ennen veroja. Neljä syytä, miksi se tekee markkinataloudesta reilumman.
-
Satojen miljoonien bensatuki syventäisi tuontiriippuvuutta
Polttoaineen alv-alennus ja jakeluvelvoitteen lasku maksaisivat satoja miljoonia ja syventäisivät tuontiriippuvuutta. Raha kannattaa antaa ihmisille suoraan.
-
Kuka omistaa julkishallinnon datan?
Julkishankintojen siirrettävyys ratkaisee, kuka omistaa julkishallinnon datan. eVaka näyttää, että avoin ja jaettu malli kestää toimittajan vaihdon.
-
YEL ei saa nostaa yrittäjyyden kynnystä
Hallituksen YEL-uudistus poistaisi aloittavan yrittäjän alennuksen juuri kun tekoäly laskee yrittämisen kynnystä. Kolme korjausta, jotka pitävät sen matalana.
-
Datakeskukset voivat olla Suomen valttikortti kansainvälisessä politiikassa
Vuodettu Yhdysvaltain sähke paljasti painostuksen datasuvereniteettia vastaan. Datakeskukset voivat olla Suomen valttikortti, jos ne rakennetaan ehdoillamme.
-
Avoin lähdekoodi on digitaalisen itsenäisyyden kulmakivi
EU:n teknologiasuvereniteettipaketti nostaa avoimen lähdekoodin digitaalisen itsenäisyyden kulmakiveksi. Miksi suljettu järjestelmä on riski ja avoin ratkaisu.
-
Kolme keinoa yrittämisen helpottamiseen
Yrittäjän päivän avaus: kolme keinoa purkaa yrittämisen esteitä — YEL, konkurssin jälkeinen uusi alku ja ensimmäisen työntekijän palkkaaminen.
-
Daavidin linko on osoitus siitä, että Eurooppa on epäonnistunut
Daavidin linko oli Suomelle oikea hankinta, mutta se paljastaa Euroopan puolustusteollisuuden epäonnistumisen. Markkinavihreä näkökulma puolustushankintoihin.
-
Asetun ehdolle eduskuntavaaleihin 2027: Suomi tarvitsee digitaalista itsenäisyyttä tekoälyn aikakaudella
Asetun Vihreiden ehdokkaaksi Uudenmaan vaalipiirissä eduskuntavaaleihin 2027. Tavoitteenani on digitaalisesti itsenäinen Suomi tekoälyn aikakaudella.
-
Lisää markkinoita!
Viisi ehdotusta, joilla markkinamekanismi valjastetaan ratkaisemaan liikenteen, kaupunkitilan, julkisten hankintojen ja maankäytön ongelmia.
-
Miltä tuntuu olla puolueessa, jossa arvoista ei tarvitse tinkiä?
Vaihdavihreisiin.fi-kampanja kutsuu liberaalit ja sosiaaliliberaalit Vihreisiin — puolueeseen, jossa arvoista ei tarvitse tinkiä.
-
Vihreät – Markkinatalouden aito puolustaja
Markkinatalous on tehokkain tunnettu tapa jakaa resursseja. Vihreät on sen ainoa aito puolustaja Suomessa – ei kamreeritaloutta, vaan aitoja markkinoita.
-
Kylmä riihi Kirkkonummelle
Hallituksen puoliväliriihi toi leikkauksia valtionosuuksiin ja yhteisöveroon. Se kaventaa kunnanvaltuutettujen liikkumatilaa merkittävästi.
-
Ehdoton ei toisen asteen lukukausimaksuille
Hallitus haluaa asettaa toisen asteen opiskelijat eriarvoiseen asemaan kansalaisuuden perusteella. Lukukausimaksuille on sanottava ehdoton ei.
-
Koulutusko erityissuojelussa?
Koulutuksesta leikataan reilusti, vaikka hallitus väittää muuta. Indeksikorotukset ja lakiuudistukset eivät paikkaa satoja miljoonia leikkauksia.
-
Yksi askel eteen, kaksi taakse
Hallitus tekee tarpeellisia uudistuksia toiselle asteelle, mutta ne eivät korvaa ammatilliseen koulutukseen kohdistuvia 120 miljoonan leikkauksia.
-
Lapsista säästäminen ei kannata varhaiskasvatuksessa
Hallitus suunnittelee säästöjä varhaiskasvatuksen suunnittelutyöhön. Todellisuudessa nämä säästöt siirtyvät vain kunnille ja asukkaille maksettaviksi.
-
Puheilla muovaamme todellisuutta
Rasismitiedonanto on tärkeä askel. Sanavalinnoilla on merkitystä – puheella muovaamme todellisuutta ja suhtautumistamme erilaisuuteen.
Liittyvät aiheet
Usein kysyttyä
Mikä velkajarrusopimus on?
Velkajarru on parlamentaarinen sopimus, jossa puolueet sitoutuivat sopeuttamaan julkista taloutta ensi vaalikaudella. Määrä on päätetty, mutta tapaa ei. Jokainen tuleva hallitus päättää, miten tavoitetta kohti kuljetaan, eikä velkajarru ole jäykkä leikkauspakko. Parlamentaariset sopimukset ovat käytännössä ainoa keino ratkoa vaalikausien yli ulottuvia ongelmia, kuten julkisen velan suunnan taittamista. Sopimuksesta irtautuminen ei muuttaisi sopeutuksen määrää, vain sen, kuka valinnat tekee.
Mitä riippuvuus ulkomaisista teknologiayhtiöistä maksaa Suomelle?
Rahaa ja päätösvaltaa. Julkinen sektori maksaa vuosittain huomattavia lisenssimaksuja yhdysvaltalaisille teknologiayhtiöille, ja rahat valuvat pois Suomesta edistämättä suomalaista työtä ja osaamista. Tietojen säilyttäminen Euroopassa ei riitä, koska Yhdysvaltain CLOUD Act velvoittaa amerikkalaiset yhtiöt luovuttamaan tiedot viranomaisilleen riippumatta palvelinten sijainnista. Jos palvelun saatavuus katkeaa, meillä ei ole sananvaltaa siihen, mitä tapahtuu. Kyse on digitaalisen huoltovarmuuden puuttumisesta.