Digitalisaatio on sekä mahdollisuus että riski. Suomen on johdettava laadulla, ei pelkästään nopeudella — laajamittainen epäonnistuminen on kallista ja vaikea peruuttaa.
Julkisen sektorin digitalisaatiossa tarvitaan erityisesti yhteentoimivuutta, avoimia standardeja ja saavutettavuutta kaikille — ei vain niille, joille digitaaliset käyttöliittymät ovat luontevia. Toimittajariippuvuus on suurin pitkän aikavälin riski: kun julkiset palvelut rakennetaan suljetuille alustoille, julkinen sektori menettää neuvotteluvoimaa ja joustavuutta. Ohjelmistoalan asiantuntijana olen nähnyt monta kertaa, miten hankintapäätökset ilman teknistä harkintaa luovat riippuvuuksia, joista irtautuminen maksaa enemmän kuin ollaan valmiita maksamaan.
Inhimillinen ulottuvuus on myös tärkeää. Digitalisaatio ei saa syrjäyttää ihmisiä, joille verkkokäyttöliittymät tuottavat vaikeuksia — lääkäriajat, etuushakemukset ja lupahakemukset on pidettävä saavutettavina myös ei-digitaalisilla kanavilla. Tehokkuushyötyjä ei tule saavuttaa pakottamalla kaikkein haavoittuvimmat sopeutumaan palveluntarjoajalle käteisimpään kanavaan.
Aloita näistä
-
Kuka omistaa julkishallinnon datan?
Julkishankintojen siirrettävyys ratkaisee, kuka omistaa julkishallinnon datan. eVaka näyttää, että avoin ja jaettu malli kestää toimittajan vaihdon.
-
Digitaalinen itsenäisyys rakennetaan askel kerrallaan
Digitaalinen itsenäisyys ja huoltovarmuus syntyvät hankintapäätöksistä. Helsinki valitsi suomalaisen UpCloudin julkisten palveluiden ydinjärjestelmän alustaksi.
-
Tekoäly ei pysty mihin tahansa
Tekoälyä on esitetty ratkaisuna julkisten palveluiden kehittämiseen. Sillä voi olla roolinsa, mutta se ei korvaa ihmistä eikä selkeää suunnitelmaa.
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset
-
Miksi Suomi tarvitsee digiministeriön?
Hajautettu tekoälypolitiikka on yrityksille sääntelyriski. Digiministeriö ja eduskunnan päättämä kynnys toisivat ennustettavuutta ja suojaisivat pk-yrityksiä.
-
Datakeskukset voivat olla Suomen valttikortti kansainvälisessä politiikassa
Vuodettu Yhdysvaltain sähke paljasti painostuksen datasuvereniteettia vastaan. Datakeskukset voivat olla Suomen valttikortti, jos ne rakennetaan ehdoillamme.
-
Avoin lähdekoodi on digitaalisen itsenäisyyden kulmakivi
EU:n teknologiasuvereniteettipaketti nostaa avoimen lähdekoodin digitaalisen itsenäisyyden kulmakiveksi. Miksi suljettu järjestelmä on riski ja avoin ratkaisu.
-
Asetun ehdolle eduskuntavaaleihin 2027: Suomi tarvitsee digitaalista itsenäisyyttä tekoälyn aikakaudella
Asetun Vihreiden ehdokkaaksi Uudenmaan vaalipiirissä eduskuntavaaleihin 2027. Tavoitteenani on digitaalisesti itsenäinen Suomi tekoälyn aikakaudella.
-
Digitaalinen itsenäisyys: 5 + 1 valintaa arkeen
Digitaalinen itsenäisyys rakentuu arjen valinnoissa. Tässä on 5 + 1 konkreettista keinoa, joilla vahvistat sitä ja digitaalista huoltovarmuutta itse.
-
Tekoäly auttaa palvelujen turvaamisessa, mutta se ei ole ilmaista
Konnevedellä tekoäly lyhensi käsittelyajan kahdesta kuukaudesta päiviin. Kirkkonummi on liian pieni yksin — mutta yhteistyöllä muutos on mahdollinen.
-
Valtuustoaloite: Kirkkonummen digitaalisen huoltovarmuuden vahvistaminen
Kirkkonummi nojaa lähes kaikessa toiminnassaan digitaalisiin järjestelmiin. Aloite esittää riippuvuuksien kartoitusta ja siirtymistä avoimiin tiedostomuotoihin.
-
Tekoäly muuttaa kehittäjän palkan perustan
Tekoäly tekee kahdessa minuutissa sen, mihin kehittäjältä meni kaksi viikkoa. Koodin hinta romahtaa — mutta mistä kehittäjille sitten maksetaan?
-
Chat control: parlamentti toimi oikein
Chat control -lain jatkoaika kaatui Euroopan parlamentissa. KRP:n luvut ovat todellisia, mutta parlamentti toimi silti oikein — ja tässä syy, miksi.
-
Digitaalinen itsenäisyys on välttämättömyys
Venäjän naapurina Suomi on oppinut varautumaan. Kuitenkaan käsitteet huoltovarmuudesta ja suvereniteetista eivät ole levinneet digitaalisiin palveluihin.
-
Vuosi 2026 on tekoälyn
Tekoäly muuttaa yhteiskuntaamme – mutta et ehkä odottaisi, miten. Suurimmat muutokset näemme yksityiselämässä ja lasten arjessa.
Liittyvät aiheet
Usein kysyttyä
Miksi toimittajalukkiutuminen tulee veronmaksajalle kalliiksi?
Kun toimittajaa ei voi vaihtaa, hinta lakkaa ohjautumasta markkinaehtoisesti. Toimittaja tietää, ettei asiakas voi lähteä, ja neuvotteluasema siirtyy pysyvästi sille. Kun julkishallinto rakentaa järjestelmänsä yhden toimittajan suljetun alustan varaan, vaihtaminen muuttuu vuosien kuluessa yhä kalliimmaksi ja vaikeammaksi. Data on silloin lukittu, ja sen hallinta on tosiasiassa luovutettu pois.
Mitä julkishankintojen siirrettävyys tarkoittaa?
Siirrettävyys on hankinnan ominaisuus, joka takaa, että järjestelmän data, prosessit ja integraatiot voidaan siirtää toiselle toimittajalle ilman kohtuutonta kustannusta. Se syntyy vain, jos se kirjataan sopimukseen ja tekniseen määrittelyyn ennen hankintapäätöstä. Käytännössä dataformaattien on oltava julkisesti dokumentoituja, integraatioiden nojattava tunnettuihin rajapintastandardeihin ja sopimukseen kirjattava irtautumislauseke. Ilman näitä toimittajan vaihtaminen on teoriassa mahdollista, mutta käytännössä usein liian kallista.
Miksi julkisten palveluiden digitalisointi vaatii pitkäjänteistä suunnittelua?
Koska digitalisaatio ja tekoäly eivät korvaa selkeää suunnitelmaa. Huonosti määritellyt prosessit tai tavoitteet johtavat tekoälyllä vain nopeammin huonoihin tuloksiin. Ensin pitää tunnistaa, mitä palveluja halutaan kehittää, ja suunnitella ne automatisoitaviksi. Vasta sitten voidaan ottaa kone mukaan. Pikavoittoja ei ole tarjolla, vaan kyse on pitkäjänteisestä investoinnista, joka vaatii rahaa. Pieni kunta ei pysty siihen yksin, mutta Konnevesi onnistui yhteistyössä seitsemän muun kunnan kanssa.