Suomen ja Euroopan on hallittava omaa digitaalista infrastruktuuriaan. Siksi perustin Digitaalinen itsenäisyys -kansalaisaloitteen, joka keräsi eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 allekirjoitusta heinäkuussa 2026. Aloitteessa vaadimme Suomea vähentämään riippuvuuttaan ulkomaisista digipalveluiden tarjoajista ja vahvistamaan digitaalista suvereniteettia.
Suomen julkishallinto on voimakkaasti riippuvainen esimerkiksi yhdysvaltalaisista suurista pilvipalvelujen tarjoajista, niin kutsutuista hyperscalereistä — Amazonista, Microsoftista ja Googlesta. Vuoden 2022 jälkeen on tullut valitettavan selkeäksi, että valtapeli geopolitiikassa on tullut jäädäkseen, myös digitaaliseen toimintaympäristöön. Suomalaisia ja eurooppalaisia vaihtoehtoja on olemassa: UpCloud on konkreettinen esimerkki suorituskykyisestä kotimaisesta pilvipalvelusta, jota julkinen sektori voi käyttää. Edistän julkisten IT-hankintojen pilkkomista ja avoimen lähdekoodin suosimista sekä kriisivalmiuden — digitaalisen huoltovarmuuden — huomioimista hankinnoissa.
Digitaalinen itsenäisyys tarkoittaa myös datan siirrettävyyttä ja riippuvuuden yksittäisistä toimittajista välttämistä. Julkisella rahalla tuotetun julkisen datan tulee olla siirrettävää ja tallennettuna siten, että sitä eivät ulkopuoliset tahot voi väärinkäyttää.
Aloita näistä
-
Digitaalinen itsenäisyys on välttämättömyys
Venäjän naapurina Suomi on oppinut varautumaan. Kuitenkaan käsitteet huoltovarmuudesta ja suvereniteetista eivät ole levinneet digitaalisiin palveluihin.
-
Suomi ja suomalaiset ovat vaarassa menettää hallinnan omista tiedoistaan – ja se maksaa kalliisti
Äänestäjätiedot Amazonin pilveen, verotiedot Microsoftille. CLOUD Act ulottuu tietoihin missä vain, joten Suomen on päätettävä itse digitaalisesta perustastaan.
-
Digitaalinen itsenäisyys rakennetaan askel kerrallaan
Digitaalinen itsenäisyys ja huoltovarmuus syntyvät hankintapäätöksistä. Helsinki valitsi suomalaisen UpCloudin julkisten palveluiden ydinjärjestelmän alustaksi.
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset
-
Digitaalinen itsenäisyys: Suomen kyky valita
Digitaalinen itsenäisyys on kykyä valita. Puheeni Happy Hacking Dayssä: missä Suomi ja Eurooppa ovat nyt ja miten hankinnat, standardit ja koodi auttavat.
-
Kuka omistaa julkishallinnon datan?
Julkishankintojen siirrettävyys ratkaisee, kuka omistaa julkishallinnon datan. eVaka näyttää, että avoin ja jaettu malli kestää toimittajan vaihdon.
-
Datakeskukset voivat olla Suomen valttikortti kansainvälisessä politiikassa
Vuodettu Yhdysvaltain sähke paljasti painostuksen datasuvereniteettia vastaan. Datakeskukset voivat olla Suomen valttikortti, jos ne rakennetaan ehdoillamme.
-
Avoin lähdekoodi on digitaalisen itsenäisyyden kulmakivi
EU:n teknologiasuvereniteettipaketti nostaa avoimen lähdekoodin digitaalisen itsenäisyyden kulmakiveksi. Miksi suljettu järjestelmä on riski ja avoin ratkaisu.
-
Airbus valitsi Scalewayn myös lainsäädännön piirin takia
Airbus siirsi kriittisiä järjestelmiä Scalewaylle myös lainsäädännön piirin vuoksi. Sama riskiarvio sopii jokaiselle pilvivalinnalle.
-
Asetun ehdolle eduskuntavaaleihin 2027: Suomi tarvitsee digitaalista itsenäisyyttä tekoälyn aikakaudella
Asetun Vihreiden ehdokkaaksi Uudenmaan vaalipiirissä eduskuntavaaleihin 2027. Tavoitteenani on digitaalisesti itsenäinen Suomi tekoälyn aikakaudella.
-
Digitaalinen itsenäisyys: 5 + 1 valintaa arkeen
Digitaalinen itsenäisyys rakentuu arjen valinnoissa. Tässä on 5 + 1 konkreettista keinoa, joilla vahvistat sitä ja digitaalista huoltovarmuutta itse.
-
Suomi voi tehdä sähköistymisestä kilpailuedun
Caruna vaihtaa omistajaa, mutta sähköverkon tulevaisuuden ratkaisee sääntely — ei omistaja. Suomi voi tehdä sähköistymisestä kilpailuedun.
-
Valtuustoaloite: Kirkkonummen digitaalisen huoltovarmuuden vahvistaminen
Kirkkonummi nojaa lähes kaikessa toiminnassaan digitaalisiin järjestelmiin. Aloite esittää riippuvuuksien kartoitusta ja siirtymistä avoimiin tiedostomuotoihin.
Liittyvät aiheet
Usein kysyttyä
Mitä digitaalinen itsenäisyys tarkoittaa?
Sitä, että hallitsemme yhteiskuntaamme. Kriittisten palveluiden osalta päätösvallan palveluiden saatavuudesta ja tietoon pääsystä pitää sijaita Suomessa. Kyse ei ole eristäytymisestä, vaan siitä, että Suomi päättää itse omista digitaalisista perusrakenteistaan, aivan kuten se päättää omasta puolustuksestaan. Näin palvelut pysyvät pystyssä sekä hyvinä että vaikeina aikoina, ja meillä on valta päättää, mihin tietomme päätyvät ja kuka niitä hallitsee.
Miksi tietojen säilyttäminen Euroopassa ei riitä?
Koska ratkaisevaa ei ole vain palvelinten sijainti, vaan se, minkä maan lakeja ja valvontaa noudatetaan. Yhdysvaltain CLOUD Act -laki velvoittaa amerikkalaiset teknologiayhtiöt luovuttamaan hallussaan olevat tiedot Yhdysvaltojen viranomaisille riippumatta siitä, missä palvelimet fyysisesti sijaitsevat. Jos pilvipalvelun saatavuus katkeaa tai luottamus sen tietojen oikeellisuuteen rikkoutuu, yhteiskuntamme digitaalinen perusta heikkenee, eikä meillä ole sananvaltaa siihen, mitä tapahtuu.
Ovatko eurooppalaiset vaihtoehdot riittäviä?
Ovat, useimpiin julkisen sektorin tarpeisiin, ja usein ne ovat myös hinnaltaan kilpailukykyisiä. Niillä on paikoin suppeampi valikoima ominaisuuksia kuin suurilla yhdysvaltalaisilla alustoilla, mutta olen työssäni nähnyt toistuvasti, miten kehutut erityisominaisuudet jäävät käyttämättä. Olemassa olevista järjestelmistä irtautuminen on kallista, eikä sitä kannata tehdä hätiköiden. Uudet hankinnat pitää kuitenkin rakentaa alusta oikein.