Tämä kirjoitus on vastine opetusministeri Anders Adlercreutzin vastineeseen aiempaan kirjoitukseemme.
Ovatko hallituksen arvovalinnat kunnossa?
Kiitos opetusministerille laajasta vastauksesta kirjoitukseemme. Olemme yhtä mieltä opetusministerin kanssa siitä, että julkista taloutta tulee vahvistaa ja taloutta tasapainottaa. Se, että tämä on perusteena tehtäessä leikkauksia ammatillisesta koulutuksesta, on monellakin tapaa käsittämätön ja myös ristiriidassa hallituksen asettamien tavoitteiden kanssa. 11 000 oppilaan vähennys ja erityisesti uudelleen kouluttautujiin kohdistuvat koulutusleikkaukset yhdistettynä jo aikaisemmin toteutettuun aikuisopintotuen lakkauttamiseen ovat ristiriidassa markkinoiden ammatillisen työvoimatarpeen kanssa. Leikkauksen ajankohta herättää myös ihmettelyä. Miksi leikataan ennen uudistuksia, joiden kustannusvaikutukset eivät ole vielä realisoituneet?
Hallitus esimerkiksi kevensi ministerien ja suurituloisimpien verotusta 107 miljoonalla eurolla.
Politiikassa on aina kyse arvovalinnoista, kun päätetään mihin investoidaan ja mistä leikataan. Samalla kun ammatillisesta koulutuksesta leikataan 120 miljoonaa euroa, hallituksella kyllä riittää rahaa muualle. Hallitus esimerkiksi kevensi ministerien ja suurituloisimpien verotusta 107 miljoonalla eurolla.
Riittävätkö indeksikorotukset paikkaamaan leikkaukset?
Ammatilliseen koulutukseen kohdistuneita leikkauksia perusteltiin myös sillä, että indeksikorotukset ovat nostaneet ammatillisen koulutuksen absoluuttista rahoitusta. Sekin on totta, mutta jokaiselle, joka on käynyt ruokaostoksilla lähivuosina, lienee selvää, että myös kulut ovat nousseet ennätysmäisesti. Indeksikorotukset, nimensä mukaisesti, ovat vain keino huolehtia rahoituksen tason säilymisestä kulujen noustessa. Niitä ei voi väittää panostuksiksi koulutukseen.
Koulutukseen panostaminen on sijoitus tulevaisuuteen.
Hallitus lupaili koulutuksen olevan erityissuojelussa - toisin kävi. Ylipäänsä opetusministeri tuntuu unohtaneen, että koulutukseen panostaminen on sijoitus tulevaisuuteen.
Laajemman kuvan siitä, miksi koulutus on kunnan ydintehtävä, tarjoaa kirjoitukseni Koulutus on kunnan tärkein tehtävä. Lue lisää koulutuskirjoituksistani opetus-kategoriasta.
Usein kysyttyä
Ovatko hallituksen arvovalinnat kunnossa?
Olemme yhtä mieltä opetusministerin kanssa siitä, että julkista taloutta tulee vahvistaa ja taloutta tasapainottaa. Emme kuitenkaan ole samaa mieltä siitä, mistä palveluista tulisi leikata ja kuinka paljon koulutuksesta tulisi leikata.
Riittävätkö indeksikorotukset paikkaamaan leikkaukset?
Hallitus lupasi, että koulutus olisi erityissuojelussa – toisin kävi. Kokonaisuudessaan opetusministeri näyttää unohtaneen, että investoiminen koulutukseen on investoiminen tulevaisuuteen.
Muita kirjoituksia
-
Yksi askel eteen, kaksi taakse
Hallitus tekee tarpeellisia uudistuksia toiselle asteelle, mutta ne eivät korvaa ammatilliseen koulutukseen kohdistuvia 120 miljoonan leikkauksia.
-
Koulutus on kunnan tärkein tehtävä
Koulutus on kunnan tärkein tehtävä. Koulutusinvestoinnit näkyvät kauas tulevaisuuteen – eikä sieltä ole pikavoittoja saatavissa.
-
Lapsista säästäminen ei kannata varhaiskasvatuksessa
Hallitus suunnittelee säästöjä varhaiskasvatuksen suunnittelutyöhön. Todellisuudessa nämä säästöt siirtyvät vain kunnille ja asukkaille maksettaviksi.