Julkinen sektori tarkoittaa valtiota, kuntia, hyvinvointialueita ja sosiaaliturvarahastoja, joihin myös työeläkelaitokset kuuluvat. Tällä sivulla luvut käydään läpi, ensin tulot ja sitten menot. Näillä rahoilla maksetaan eläkkeet, terveyskeskuskäynnit ja koulupäivät. Rahat tulevat tuloveroista, ostosten arvonlisäverosta ja muista maksuista. Valtiovarainministeriön (VM) syysennusteen mukaan julkinen sektori kerää vuonna 2027 noin 160 miljardia euroa ja käyttää noin 174 miljardia euroa.
Mikä on julkinen sektori?
Julkinen sektori eli julkisyhteisöt tarkoittaa kansantalouden tilinpidossa valtiota, paikallishallintoa ja sosiaaliturvarahastoja. Paikallishallintoon kuuluvat kunnat ja hyvinvointialueet, sosiaaliturvarahastoihin työeläkelaitokset ja muut sosiaalivakuutusta hoitavat rahastot. Seurakunnat eivät kuulu julkiseen sektoriin, joten kirkollisvero puuttuu luvuista. Valtion talousarvio on vain yksi osa julkisen sektorin taloutta.
Koska työeläkelaitokset kuuluvat mukaan, työeläkemaksut näkyvät julkisissa tuloissa ja työeläkkeet julkisissa menoissa.
Mistä julkisen sektorin rahat tulevat?
Julkisen sektorin tulot ovat vuonna 2027 ennusteiden mukaan noin 160 miljardia euroa. Suurimmat erät ovat tuloverot, noin 46 miljardia euroa, sosiaalivakuutusmaksut, noin 37 miljardia, ja arvonlisävero, noin 29 miljardia euroa. Nämä kolme kattavat noin 70 prosenttia tuloista. Veroaste on vuonna 2027 ennusteen mukaan 41,8 prosenttia.
Valitse erä, niin näet sen ruudut ja osat.
-
- ansio- ja pääomatuloverot 38,5 mrd €
- yhteisövero 7,7 mrd €
-
- työeläkemaksut 30,1 mrd €
- sairaus- ja työttömyysvakuutusmaksut 6,7 mrd €
-
- energiaverot 4,0 mrd €
- alkoholi- ja tupakkaverot 2,8 mrd €
- ajoneuvo-, auto- ja muut valmisteverot 1,8 mrd €
- kiinteistövero 2,4 mrd €
- muut verot (vakuutusmaksu-, perintö-, varainsiirtovero ym.) 4,4 mrd €
- muut tulot 2,0 mrd €
Julkiset tulot vuonna 2027, arvio (yhteensä 160,4 mrd €):
- Tuloverot 46,2 mrd €, joista ansio- ja pääomatuloverot 38,5 ja yhteisövero 7,7 mrd €
- Sosiaalivakuutusmaksut 36,8 mrd €, joista työeläkemaksut 30,1 mrd €
- Arvonlisävero 28,8 mrd €
- Myynti- ja maksutulot 19,0 mrd €, kuten asiakasmaksut ja palvelujen myynti
- Omaisuustulot 12,2 mrd €, eli korot ja osingot
- Muut verot ja tulot 17,4 mrd €, joista esimerkiksi energiaverot 4,0, alkoholi- ja tupakkaverot 2,8 ja kiinteistövero 2,4 mrd €
Arvonlisävero on bruttona, ennen kuntien ja hyvinvointialueiden ALV-palautuksia. Valtion vuoden 2027 talousarvioesityksessä nettoluku on noin 25 miljardia euroa. Veroaste on verojen ja veronluonteisten maksujen osuus bruttokansantuotteesta.
Mihin julkisen sektorin rahat menevät?
Julkiset menot ovat vuonna 2027 ennusteiden mukaan noin 174 miljardia euroa. Yli puolet menee kolmeen kohteeseen: eläkkeisiin noin 40 miljardia, sosiaali- ja terveyspalveluihin noin 38 miljardia ja koulutukseen noin 23 miljardia euroa. Muuhun sosiaaliturvaan menee noin 14 miljardia ja puolustukseen noin 7 miljardia euroa.
Valitse erä, niin näet sen ruudut ja osat.
-
- työeläkkeet 37,6 mrd €
- kansan- ja takuueläkkeet (Kela) 2,6 mrd €
-
- liikenne 8,9 mrd €
- kunta- ja aluehallinto 7,1 mrd €
- velan korot 6,1 mrd €
- kulttuuri, liikunta ja Yle 5,3 mrd €
- tutkimus ja kehitys 4,8 mrd €
- valtionhallinto 4,3 mrd €
- poliisi, pelastustoimi ja oikeuslaitos 4,2 mrd €
- elinkeino- ja työvoimapalvelut 2,8 mrd €
- EU-maksut 2,5 mrd €
- maa- ja metsätalous 2,0 mrd €
- asuminen, ympäristö ja kehitysapu 3,0 mrd €
Julkiset menot vuonna 2027, arvio (yhteensä 174,0 mrd €):
- Eläkkeet 40,2 mrd €, joista työeläkkeet 37,6 ja Kelan kansan- ja takuueläkkeet 2,6 mrd €
- Sosiaali- ja terveyspalvelut (sote) 38,2 mrd €
- Koulutus varhaiskasvatuksesta yliopistoon 23,2 mrd €
- Muu sosiaaliturva 14,4 mrd €
- Puolustus 7,0 mrd €
- Muut menot 51,0 mrd €, joista suurimmat ovat liikenne 8,9, kunta- ja aluehallinto 7,1 ja velan korot 6,1 mrd €
Varhaiskasvatus on laskettu koulutukseen. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvat myös Kelan lääke-, sairaanhoito- ja matkakorvaukset.
Paljonko julkinen sektori ottaa velkaa ja mitä sopeutus tarkoittaa?
Vuonna 2027 julkisen sektorin menot ylittävät tulot ennusteiden mukaan 13,7 miljardilla eurolla, mikä on 4,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Erotus rahoitetaan velalla. Sopeutus tarkoittaa säästöjä, veronkorotuksia tai niiden yhdistelmää, joilla alijäämää pienennetään. Ministeriön helmikuussa 2026 julkaiseman alustavan arvion mukaan seuraavalla vaalikaudella tarvitaan 8–11 miljardin euron sopeutus.
Summa 8–11 miljardia on noin 4,5–6 prosenttia vuoden 2027 arvioiduista julkisista menoista. Se on enemmän kuin puolustukseen vuonna 2027 arviolta menee ja samaa luokkaa kuin liikenteen menot. Velan korkoihin menee vuonna 2027 arviolta 6,1 miljardia euroa, lähes yhtä paljon kuin puolustukseen. VM:n tiedotteen mukaan lopullinen rahoitusasematavoite on määrä asettaa parlamentaarisesti joulukuussa 2026. Tavoite liittyy velkajarruun.
Korkomenot ovat taas nousussa. 1990-luvun laman jälkeen julkinen sektori maksoi korkoja enimmillään 4,5 miljardia euroa vuodessa, yli 7 prosenttia kaikista menoistaan. Nollakorkojen aikaan vuonna 2021 korkoihin meni 1,3 miljardia euroa, alle prosentti menoista. Vuonna 2024 summa oli 4,4 miljardia ja vuonna 2027 arviolta 6,1 miljardia euroa, enemmän kuin kertaakaan vuoden 1990 jälkeen. Osuutena menoista se on noin 3,5 prosenttia, noin puolet 1990-luvun huipusta.
- Toteutunut 1990–2024
- Arvio 2027
Luvut taulukkona
| Vuosi | Korot | Osuus menoista |
|---|---|---|
| 1990 | 1,3 mrd € | 2,9 % |
| 1991 | 1,6 mrd € | 3,2 % |
| 1992 | 2,1 mrd € | 4,0 % |
| 1993 | 3,7 mrd € | 6,7 % |
| 1994 | 3,7 mrd € | 6,4 % |
| 1995 | 3,8 mrd € | 6,3 % |
| 1996 | 4,2 mrd € | 6,8 % |
| 1997 | 4,5 mrd € | 7,3 % |
| 1998 | 4,1 mrd € | 6,5 % |
| 1999 | 3,7 mrd € | 5,7 % |
| 2000 | 3,7 mrd € | 5,7 % |
| 2001 | 3,7 mrd € | 5,4 % |
| 2002 | 3,0 mrd € | 4,2 % |
| 2003 | 2,8 mrd € | 3,7 % |
| 2004 | 2,7 mrd € | 3,5 % |
| 2005 | 2,7 mrd € | 3,3 % |
| 2006 | 2,6 mrd € | 3,1 % |
| 2007 | 2,7 mrd € | 3,1 % |
| 2008 | 2,7 mrd € | 2,9 % |
| 2009 | 2,4 mrd € | 2,5 % |
| 2010 | 2,6 mrd € | 2,6 % |
| 2011 | 2,9 mrd € | 2,8 % |
| 2012 | 3,1 mrd € | 2,7 % |
| 2013 | 2,8 mrd € | 2,4 % |
| 2014 | 2,7 mrd € | 2,3 % |
| 2015 | 2,6 mrd € | 2,2 % |
| 2016 | 2,5 mrd € | 2,1 % |
| 2017 | 2,4 mrd € | 2,0 % |
| 2018 | 2,3 mrd € | 1,9 % |
| 2019 | 2,0 mrd € | 1,6 % |
| 2020 | 1,6 mrd € | 1,2 % |
| 2021 | 1,3 mrd € | 0,9 % |
| 2022 | 1,5 mrd € | 1,1 % |
| 2023 | 3,2 mrd € | 2,1 % |
| 2024 | 4,4 mrd € | 2,7 % |
| 2027 (arvio) | 6,1 mrd € | 3,5 % |
Sopeutuksesta kannattaa keskustella näiden lukujen pohjalta. Kysymys on siitä, mistä raha otetaan: säästöistä, veroista vai molemmista.
Mistä luvut ovat peräisin?
Kokonaisluvut ovat valtiovarainministeriön syksyn 2026 Taloudellisesta katsauksesta. Tulojen ja menojen tarkempi jako vuodelle 2027 on virallisten lukujen, kuten Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon ja valtion talousarvioesityksen, pohjalta tehty arvio. Se ei ole suoraan virallisista lähteistä otettu. Luvut noudattavat julkisyhteisöjen (S13) määritelmää, eikä niissä ole mukana seurakuntia.
Menojen jako perustuu Tilastokeskuksen tehtäväluokituksen (COFOG) vuoden 2024 ennakkotietoihin, jotka on korotettu vuoden 2027 tasolle. Alijäämä 13,7 miljardia on VM:n oma luku. Yhden desimaalin luvuista laskettuna erotus on pyöristyksen vuoksi 13,6 miljardia. Korkokaavion vuodet 1990–2024 ovat Tilastokeskuksen taulukosta 12a6 (julkisyhteisöjen sulautetut omaisuusmenot, käytännössä korot), ja vuoden 2027 luku on edellä kuvattu arvio.
- Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus, syksy 2026, taulukot 16 ja 17
- Valtiovarainministeriön tiedote 27.2.2026: Seuraavan vaalikauden sopeutustavoite on vaativa mutta täysin mahdollinen saavuttaa
- Tilastokeskus: julkisyhteisöjen menot tehtävittäin, taulukko 12a6
- Tilastokeskus: kansantalouden tilinpito, taulukko 15aj (verot)
- Tilastokeskus: kansantalouden tilinpito, taulukko 15ah (omaisuustulot)
Kansikuva: “Parliament House, Helsinki”, Radosław Botev, CC BY 3.0, muokattu.
Usein kysyttyä
Mikä on julkinen sektori?
Julkinen sektori eli julkisyhteisöt tarkoittaa kansantalouden tilinpidossa valtiota, paikallishallintoa ja sosiaaliturvarahastoja. Paikallishallintoon kuuluvat kunnat ja hyvinvointialueet, sosiaaliturvarahastoihin työeläkelaitokset ja muut sosiaalivakuutusta hoitavat rahastot. Seurakunnat eivät kuulu julkiseen sektoriin, joten kirkollisvero puuttuu luvuista. Valtion talousarvio on vain yksi osa julkisen sektorin taloutta.
Mistä julkisen sektorin rahat tulevat?
Julkisen sektorin tulot ovat vuonna 2027 ennusteiden mukaan noin 160 miljardia euroa. Suurimmat erät ovat tuloverot, noin 46 miljardia euroa, sosiaalivakuutusmaksut, noin 37 miljardia, ja arvonlisävero, noin 29 miljardia euroa. Nämä kolme kattavat noin 70 prosenttia tuloista. Veroaste on vuonna 2027 ennusteen mukaan 41,8 prosenttia.
Mihin julkisen sektorin rahat menevät?
Julkiset menot ovat vuonna 2027 ennusteiden mukaan noin 174 miljardia euroa. Yli puolet menee kolmeen kohteeseen: eläkkeisiin noin 40 miljardia, sosiaali- ja terveyspalveluihin noin 38 miljardia ja koulutukseen noin 23 miljardia euroa. Muuhun sosiaaliturvaan menee noin 14 miljardia ja puolustukseen noin 7 miljardia euroa.
Paljonko julkinen sektori ottaa velkaa ja mitä sopeutus tarkoittaa?
Vuonna 2027 julkisen sektorin menot ylittävät tulot ennusteiden mukaan 13,7 miljardilla eurolla, mikä on 4,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Erotus rahoitetaan velalla. Sopeutus tarkoittaa säästöjä, veronkorotuksia tai niiden yhdistelmää, joilla alijäämää pienennetään. Ministeriön helmikuussa 2026 julkaiseman alustavan arvion mukaan seuraavalla vaalikaudella tarvitaan 8–11 miljardin euron sopeutus.
Mistä luvut ovat peräisin?
Kokonaisluvut ovat valtiovarainministeriön syksyn 2026 Taloudellisesta katsauksesta. Tulojen ja menojen tarkempi jako vuodelle 2027 on virallisten lukujen, kuten Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon ja valtion talousarvioesityksen, pohjalta tehty arvio. Se ei ole suoraan virallisista lähteistä otettu. Luvut noudattavat julkisyhteisöjen (S13) määritelmää, eikä niissä ole mukana seurakuntia.
Muita kirjoituksia
-
Velkajarrun ulkopuolelta ei tehdä vihreää talouspolitiikkaa
Velkajarrusopimuksesta poistuminen ei muuta sopeutuksen määrää — se poistaa Vihreiden mahdollisuuden vaikuttaa siihen, miten sopeutus tehdään.
-
Sote on hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivi
Sosiaali- ja terveydenhuolto on kallista, mutta välttämätöntä. Ilman toimivaa sotea emme voi enää puhua Suomesta hyvinvointivaltiona.
-
Työeläkkeiden indeksijäädytys jakaisi taakkaa oikeudenmukaisesti
Työeläkkeiden rahoitus nojaa joka vuoden työllisten maksuihin. Neljä ETK:n tietoihin perustuvaa kaaviota näyttää, miksi ehdotan työeläkeindeksin jäädytystä.
