Työeläkkeiden indeksijäädytys jakaisi taakkaa oikeuden­mukaisesti

Tiesitkö, että kunkin vuoden eläkkeet maksetaan pääosin saman vuoden työssäkäyvien maksuilla ja vain osin aiemmin rahastoiduista varoista? Työeläkkeiden rahoitus nojaa siis työssäkäyviin. Työeläkemaksu on yksi palkansaajan suurimmista maksuista, joten on luonnollista kysyä, mitä maksusta saa vastineeksi.

Luvut ovat julkisia, mutta harva on nähnyt ne rinnakkain. Kokosin Eläketurvakeskuksen (ETK) tiedoista neljä kaaviota. Ne näyttävät, miten maksutaakka ja vastine jakautuvat syntymävuoden mukaan. Tämän pitäisi tuoda myös selväksi, minkä takia on oikeudenmukaista, että nykyiset eläkkeensaajat osallistuvat julkisen talouden sopeuttamiseen.

Miten työeläkkeiden rahoitus toimii?

Työeläkkeiden rahoitus toimii niin, että kunkin vuoden eläkkeet maksetaan pääosin saman vuoden työllisten maksuilla. Vuonna 2024 työeläkemaksuja kertyi noin 28 miljardia euroa, ja suurin osa niistä käytettiin nykyisten eläkkeiden maksamiseen. Eläkkeitä maksettiin 36 miljardia euroa, ja aiemmin rahastoiduista varoista niiden maksuun käytettiin 7 miljardia euroa.

2025 24,7 %

% palkkasummasta

0102030

1963198020002025

Luvut taulukkona

Maksu yli viisinkertaistui. Työeläkemaksu, % palkkasummasta, 1963–2025. Lähde: ETK:n tilastotietokanta, johdettu, yksityiset alat.

Vuosi	Maksu
1963	4,4 %
1964	4,7 %
1965	4,5 %
1966	4,4 %
1967	4,3 %
1968	4,7 %
1969	5,1 %
1970	5,0 %
1971	5,3 %
1972	6,3 %
1973	7,5 %
1974	7,3 %
1975	8,2 %
1976	9,7 %
1977	12,1 %
1978	10,5 %
1979	12,1 %
1980	13,9 %
1981	13,6 %
1982	12,3 %
1983	11,5 %
1984	11,3 %
1985	12,3 %
1986	13,2 %
1987	13,8 %
1988	14,6 %
1989	15,2 %
1990	18,0 %
1991	17,5 %
1992	14,9 %
1993	18,2 %
1994	18,7 %
1995	19,8 %
1996	20,2 %
1997	20,0 %
1998	20,6 %
1999	20,8 %
2000	20,0 %
2001	21,0 %
2002	21,6 %
2003	21,1 %
2004	21,1 %
2005	20,8 %
2006	21,1 %
2007	20,9 %
2008	21,1 %
2009	21,1 %
2010	21,2 %
2011	21,9 %
2012	22,7 %
2013	22,8 %
2014	23,2 %
2015	23,9 %
2016	24,1 %
2017	24,1 %
2018	24,1 %
2019	24,5 %
2020	22,6 %
2021	24,2 %
2022	24,5 %
2023	24,6 %
2024	24,6 %
2025	24,7 %

Vuoden 2024 luvut ovat ETK:n raportista Työeläkkeiden kustannustenjako. Mallia kutsutaan osittain rahastoivaksi jakojärjestelmäksi, koska valtaosa jokaisen vuoden eläkkeistä maksetaan saman vuoden maksuista.

Siksi maksun taso kertoo, paljonko työllisiltä tarvitaan. ETK:n tilastoista johdettuna yksityisten alojen työeläkemaksu vuonna 1963 oli noin 4 prosenttia palkkasummasta ja vuonna 2025 noin 25 prosenttia. Luvussa ovat mukana työnantajan ja työntekijän maksut, eikä se ole virallinen maksuprosentti. Vuoden 2025 luku on ennakkotieto, ja vuoden 2020 notkahdus johtui tilapäisestä koronaleikkauksesta.

Yrittäjät maksavat YEL-maksunsa itse, ja kirjoitimme Markkinavihreiden Yrittäjän päivän avauksessa, miksi YEL ei saa nostaa yrittäjyyden kynnystä.

Miksi yhä harvempi maksaa yhä useamman eläkkeen?

Yhä harvempi työllinen maksaa yhä useamman eläkkeen, koska eläkkeensaajia on työllisiin nähden selvästi enemmän kuin ennen. Vuonna 1962 kansaneläkkeen saajia oli noin 23 jokaista sataa työllistä kohden. Eläkkeensaajia oli vuonna 1981 noin 42 sataa työllistä kohden ja vuonna 2025 noin 60. Sarjojen määritelmät eroavat, joten niitä ei ole yhdistetty.

2100 81,8 ETK:n laskelma

Eläkkeensaajia 100 työllistä kohden

0255075100

1962200020502100

• Kansaneläkkeet
• Eläkkeensaajat
• ETK:n laskelma

Luvut taulukkona

Yhä harvempi maksaa yhä useamman. Eläkkeensaajia 100 työllistä kohden 1962–2100. Lähde: Tilastollinen vuosikirja, ETK, Tilastokeskus ja ETK:n laskelma PAL 2026.

Vuosi	Kansaneläkkeet	Eläkkeensaajat	ETK:n laskelma
1962	22,9
1963	23,5
1965	24,0
1970	28,5
1981		42,4
1982		42,4
1983		43,3
1984		43,7
1985		44,0
1986		45,6
1987		46,0
1988		46,4
1989		46,4
1990		47,0
1991		50,2
1992		54,4
1993		58,4
1994		60,0
1995		59,2
1996		58,9
1997		57,5
1998		56,8
1999		56,4
2000		55,8
2001		55,5
2002		55,7
2003		56,1
2004		56,1
2005		56,1
2006		55,7
2007		55,2
2008		54,9
2009		57,5
2010		58,8
2011		58,6
2012		58,7
2013		59,9
2014		60,8
2015		61,2
2016		61,6
2017		62,3
2018		61,2
2019		60,8
2020		62,5
2021		61,2
2022		60,1
2023		59,6
2024		60,4
2025		60,2	63,2
2030			62,5
2035			61,1
2040			58,7
2060			64,6
2080			76,7
2100			81,8

Suhde ratkaisee, paljonko kunkin työllisen maksulla on kannettavaa. ETK:n pitkän aikavälin laskelmassa eläkkeensaajia on 63,2 sataa työllistä kohden vuonna 2025, ja suhde paranee 58,7:ään vuoteen 2040 mennessä. Vuonna 2100 laskelman luku on 81,8. Laskelman määritelmä eroaa tilastosta, minkä vuoksi sen vuoden 2025 luku on hieman suurempi.

Paljonko eläkemaksuille saa vastinetta syntymävuoden mukaan?

Eläketurvakeskuksen laskelman mukaan vuosina 1940–1960 syntyneet yksityisten alojen palkansaajat saavat työeläkemaksunsa takaisin eläkkeinä 2,0–4,7-kertaisina. Vuosina 1970–2010 syntyneet saavat ne takaisin noin 1,7–1,8-kertaisina. Mukana ovat työnantajan ja työntekijän maksut, ja inflaatio on huomioitu. Nuorempien ikäluokkien luvut ovat laskelmaa, ja lasku pysähtyy noin vuonna 1975 syntyneisiin.

Syntynyt 1940 4,7× eläkkeitä maksuihin nähden

Eläkkeet ÷ maksut

012345

4,7× 2,0× 1,7× 1,8×

19401950196019701980199020002010

• Nyt eläkeiässä
• Nuoremmat (laskelma)

Luvut taulukkona

Minkälaisen tuoton eläkemaksuille saa? Työeläkkeet koko elinkaarelta suhteessa maksuihin, syntymävuoden mukaan. Lähde: ETK, PAL 2026, kuvio 5.17.

Syntymävuosi	Eläkkeet ÷ maksut
1940	4,7×
1945	3,4×
1950	2,8×
1955	2,3×
1960	2,0×
1965	1,8×
1970	1,8×
1975	1,7×
1980	1,7×
1985	1,8×
1990	1,8×
1995	1,8×
2000	1,8×
2005	1,8×
2010	1,8×

Kun verrataan pelkästään sitä, paljonko rahaa järjestelmään on maksettu ja paljonko sieltä saadaan takaisin, vuonna 1960 tai aiemmin syntyneet saavat siis selvästi enemmän kuin nuoremmat sukupolvet.

Vuosina 1940–1960 syntyneet ovat nyt eläkeiässä, eli heidän alin vanhuuseläkeikänsä on täyttynyt vuoteen 2026 mennessä. Osa heistä käy yhä töissä. Kun vanhimmat heistä aloittivat työuransa 1960-luvulla, työeläkemaksu oli noin 4–5 prosenttia palkkasummasta.

Keskimääräinen työeläke kasvaa ETK:n laskelmassa reaalisesti myös nuoremmilla ikäluokilla. Jokaista maksettua euroa kohden vastine on kuitenkin selvästi pienempi. Vuoden 1960 jälkeen syntyneillä kerroin asettuu 1,7–1,8:aan, joten ero nyt eläkeiässä olevien ja kaikkien heidän jälkeensä syntyneiden välillä on selvä.

Miten elinaikakerroin jakaa taakkaa nuoremmille?

Elinaikakerroin pienentää uutta kuukausieläkettä sitä enemmän, mitä pidempään ikäluokan odotetaan elävän. Eläketurvakeskuksen laskelman mukaan leikkaus on vuonna 1965 syntyneille 5,5 prosenttia ja vuonna 2010 syntyneille 12,4 prosenttia. Alin vanhuuseläkeikä on vastaavasti 65 ja 69 vuotta. Pidempi työura korvaa leikkausta suurelta osin, kun työtä jatketaan korkeampaan eläkeikään.

Syntynyt 1965 5,5 % leikkaus kuukausieläkkeeseen, eläkeikä 65 v

Leikkaus, %

051015

5,5 % 9,7 % 12,4 %

1965197019751980198519901995200020052010

Luvut taulukkona

Myöhempi eläkeikä, isompi leikkaus. Elinaikakertoimen leikkaus kuukausieläkkeeseen ja alin vanhuuseläkeikä syntymävuoden mukaan. Lähde: ETK, PAL 2026, taulukot 4.2, 6.1 ja 7.2.

Syntymävuosi	Leikkaus, %	Alin vanhuuseläkeikä
1965	5,5 %	65 v
1970	6,2 %	65 v 7 kk
1975	7,1 %	66 v 1 kk
1980	8,2 %	66 v 6 kk
1985	8,9 %	67 v
1990	9,7 %	67 v 5 kk
1995	10,2 %	67 v 11 kk
2000	11,1 %	68 v 3 kk
2005	11,7 %	68 v 8 kk
2010	12,4 %	69 v

Elinajanodotteen kasvu on hyvä asia, ja on luontevaa, että se näkyy myös työurissa. ETK:n mukaan eläkkeen suhde palkkaan säilyy tai jopa paranee, kun työura jatkuu korkeampaan eläkeikään asti. Nuoremmat ikäluokat turvaavat järjestelmän kestävyyttä jo kahdella tavalla, sekä korkeammalla maksulla että pidemmällä työuralla.

Miksi työeläkeindeksin jäädytys olisi oikeudenmukaista?

Työeläkeindeksin jäädytys olisi oikeudenmukaista, koska se jakaisi julkisen talouden talkoot kaikille sukupolville. Työeläkemaksu on jo noin neljännes palkkasummasta, ja nuoremmat ikäluokat tekevät pidemmän työuran pienemmällä vastineella. Jos myös maksussa olevat työeläkkeet osallistuisivat, taakka jakautuisi kantokyvyn mukaan, eikä sitä kantaisi yksin työikäinen väestö.

Ikäluokkien ero vastineessa ja nykyinen noin 25 prosentin maksu ovat jo toteutuneet. Jäädytys jakaisi taakkaa myös niille, jotka eivät enää maksa työeläkemaksuja.

Siksi työeläkkeiden indeksikorotukset tulee jäädyttää vuosiksi 2028–2031. Eläketurvakeskuksen laskelman mukaan jäädytys pienentäisi eläkemenoa 1,6 miljardia euroa vuonna 2029 ja vuoden 2025 hinnoin 3,0 miljardia euroa vuositasolla 2031. Pienempi eläkemeno tekisi tilaa laskea työeläkemaksua. Silloin työtä tekevät maksajat saisivat pitää enemmän palkastaan. Palkansaajan vaurastumisesta kirjoitimme Markkinavihreiden avauksessa palkalla pitää voida vaurastua. Toisaalta saman tilan voisi ottaa tuloverona ja käyttää niihin sote-palveluihin, joita ikääntyvä väestö tarvitsee. Työn kokonaisrasitus ei kummassakaan tapauksessa kasvaisi. Eläkkeen euromäärä pysyisi ennallaan, mutta sen ostovoima heikkenisi inflaation verran.

Pienimmät työeläkkeet suojautuisivat osittain: kansaneläke ja takuueläke nousevat nykyisin kansaneläkeindeksin mukaan, ja koska ne pienenevät työeläkkeen kasvaessa, ne korvaisivat osan menetyksestä. Takuueläkkeen piirissä olevilla korvaus olisi täysi.

Kuten olen kirjoittanut, velkajarrun ulkopuolelta ei tehdä vihreää talouspolitiikkaa. Julkisen talouden pysyvät valinnat pitää tehdä nyt eikä jättää seuraaville sukupolville. Jos pääsen eduskuntaan, vien jäädytystä eteenpäin, jotta myös nuoremmat sukupolvet pääsevät kasvamaan ja elämään hyvinvointivaltiossa.

Kansikuva: “Finnish Centre for Pensions building”, Antti Leppänen, CC BY 4.0, muokattu.