HSL:n matkalippujen hintojen korottaminen on virhe

Joukkoliikenteen matkalippujen hintoihin suunnitellaan taas korotusta. HSL:n alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2027–2029 lippujen hintoja esitetään korotettavaksi noin kolme prosenttia vuodessa. Kauden loppuun mennessä kertynyt korotus olisi lähes kymmenen prosenttia verrattuna nykyisiin hintoihin. Se ei ole kirkkonummelaisten edun mukaista.

Miksi tasakorotus osuu kovimmin Kirkkonummeen?

Kun joukkoliikenteen lipun hintaa korotetaan kaikilla vyöhykkeillä samalla prosentilla, kauimpana asuvat maksavat aina eniten. Kirkkonummella se tarkoittaa joukkoliikennettä käyttävää ja työssä käyvää. Työmatkat ja muut toistuvat matkat Kirkkonummelta Helsinkiin vaativat ABCD-lipun. HSL:n voimassa olevan hinnaston mukaan 30 päivän kausilippu maksaa aikuiselle 121,80 euroa. Sama korotusprosentti kaikille lipuille tarkoittaa kirkkonummelaiselle isompaa euromääräistä korotusta kuin esimerkiksi Espoosta Helsinkiin matkustaville, koska he voivat matkustaa edullisemmalla kahden tai kolmen vyöhykkeen lipulla.

Miksi vastustimme lippujen korottamista?

Jäsenkunnat antavat suunnitelmasta lausuntojaan. Kirkkonummen kuntakehityksen lautakunta käsitteli kunnan lausunnon aiemmin elokuussa, ja kunnanhallitus elokuun viimeisenä päivänä. Me vihreät vastustimme lippujen korottamista, sillä emme pidä matkalippujen hintojen korotusta oikeana keinona tasapainottaa HSL:n taloutta. Kirkkonummi kaavoittaa asemanseutuja ja raidekäytäviä, jotta kasvu asettuisi sinne, missä juna kulkee. Se investointi tuottaa vain, jos juna pysyy kuntalaisille järkevänä vaihtoehtona autolle. Jokainen korotus kaventaa sitä eroa, jonka varaan koko kaavoitus on rakennettu.

Mikä korjaisi HSL:n rahoitusmallin?

HSL:n talous on tiukalla, mutta lippujen isot hinnankorotukset eivät ratkaise asiaa. Liikennöinnin kustannukset nousevat koko ajan, ja kuntaosuuksien kasvattaminen olisi kunnille raskasta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Valinta ei silti ole korotuksen ja toimenpiteiden tekemättä jättämisen välillä. Lausuntokierros on se hetki, jolloin kunnat voivat vaatia rahoitusmallin korjaamista. Esimerkiksi luopumalla infrakorvaussopimuksesta, jossa muut HSL:n kunnat maksavat korvauksia isojen kaupunkien infrahankkeista, HSL:n taloudellinen tilanne paranisi huomattavasti ja kustannukset jakautuisivat oikeudenmukaisemmin.

Kuka kulkee joukkoliikenteellä kymmenen vuoden kuluttua?

Raideyhteys on perusinfrastruktuuria samalla tavalla kuin tie tai vesijohto. Kun joukkoliikenteen kustannukset siirretään vuosi vuodelta enemmän käyttäjän maksettavaksi, se muuttuu vähitellen palveluksi niille, joilla on siihen varaa. Kirkkonummen kokoisessa kunnassa se näkyy jo yhden suunnitelmakauden aikana. Auto on jo nyt monelle ainoa realistinen vaihtoehto, ja kallis lippu tekee siitä myös järkevän. Kuitenkin kunnan strategian mukaan joukkoliikenteen käyttäjämääriin halutaan kasvua. Tässä on ristiriita.

Vaikka yksittäinen korotus on pieni, on korotuksilla ratkaiseva merkitys sille, kulkevatko kirkkonummelaiset kymmenen vuoden päästä julkisilla liikennevälineillä vai omilla autoillaan.