Microsoftin datakeskus rakentuu jo Kirkko­nummelle

Microsoftin datakeskus rakentuu kolmelle kampukselle Espooseen, Kirkkonummelle ja Vihtiin, ja ensimmäinen vaihe valmistuu arviolta 2026–2027. Sen seurauksena alueelle tulee suuri työmaa ja laitos, joka voi lämmittää hukkalämmöllään seudun koteja.

Investointi on hyvä asia, jos säännöt ovat hyvät ja niitä noudatetaan. Datakeskuksiin pitää suhtautua samoin kuin kaikkeen teollisuuteen, eli hanke on tervetullut, kunhan luonto ja ympäristö eivät päädy maksajiksi. Tulevaisuuden kannalta säännöt pitää tehdä nyt, koska jonossa on moninkertaisesti hankkeita siihen nähden, mitä lopulta rakennetaan.

Mitä Microsoftin datakeskus tarkoittaa Kirkkonummelle?

Microsoftin datakeskus tuo Kirkkonummelle ensin rakennustyömaan ja sitten laitoksen, jossa ensimmäisen vaiheen valmistuttua kussakin rakennuksessa työskentelee noin 50 henkeä. Pysyviä työpaikkoja syntyy siis vähemmän kuin työmaan koosta voisi päätellä. Suurin pysyvä hyöty voi olla hukkalämpö, joka ohjataan seudun kaukolämpöverkkoon.

Toiselle vaiheelle on rakennusluvat kaikilla kolmella kampuksella, ja Microsoft ilmoitti huhtikuussa aloittavansa sen rakentamisen. Koko alueen valmistuttua hukkalämpö voi kattaa noin 40 % energiayhtiö Fortumin kaukolämpöverkon lämmöntarpeesta. Verkossa on noin 250 000 asiakasta, joten luku koskee koko seutua eikä pelkkää Kirkkonummea.

Mitä Vihreiden reunaehdot datakeskuksille sisältävät?

Vihreät linjasivat 26.9.2026 Oulun puoluevaltuustossa, että Suomeen saa rakentaa datakeskuksia, kun ympäristöhaitoille on tiukat rajat ja hankkeesta jää Suomeen todellista hyötyä. Luonnon kohdalla aiheuttaja maksaa. Rakentaja hakee ensin tontin jo rakennetulta alueelta, pitää haitat pieninä ja korvaa loput.

Reunaehdoista pidän erityisesti luontokohdasta. Järjestys alkaa siitä, että luontoa ei heikennetä lainkaan. Jos se ei ole mahdollista ja hanke tuo todellista hyötyä, rakentaja pitää haitan niin pienenä kuin pystyy ja korvaa kaiken jäljelle jäävän. Korvauksen pitää olla todellinen eikä vain paperilla, eli vastaava luonto ennallistetaan muualla ja joku tarkistaa tuloksen. Metsäkadolle Vihreät ehdottavat lisäksi maankäytön muutosmaksua.

Jos kantaverkkoliittymiä priorisoidaan, Vihreät edellyttävät hankkeelta sitoutumista uuteen päästöttömään tuotantoon ja joustoon, koska siirtoverkko on isompi kysymys kuin tuotanto. Hankkeen energiankulutus ja ympäristövaikutukset pitäisi julkaista jo lupavaiheessa, jolloin valtuutettu voi kysyä niistä ennen päätöstä, ja hankkeen pitää esittää suunnitelma hukkalämmön käytöstä. Vettä käyttävän hankkeen pitää käyttää suljettua vesikiertoa, ja muille kuin pienille hankkeille tehdään ympäristövaikutusten arviointi (YVA).

Miksi samojen sääntöjen pitäisi koskea kaikkea teollisuutta?

Metsä kärsii yhtä paljon, rakennettiinpa siihen datakeskus, tehdas tai vetylaitos. Ehdotan siksi, että samat reunaehdot koskevat kaikkia suuria sähkön- ja maankäyttäjiä toimialasta riippumatta. Vihreiden tekstissä kompensaatio koskee jo kaikkea maankäyttöä, mutta esimerkiksi hukkalämpösuunnitelma, joustovelvollisuus ja tietojen julkistaminen on kirjoitettu vain datakeskuksille.

Jos kantaverkkoliittymiä priorisoidaan, kaikkia hakijoita pitää arvioida samoilla kriteereillä, koska terästehdas jonottaa samaan verkkoon kuin datakeskus.

Sähköverossa datakeskukset siirtyivät 1.7.2026 yleiseen veroluokkaan, jossa vero on 2,24 senttiä kilowattitunnilta aiemman 0,05 sentin sijaan, mutta valmistava teollisuus maksaa yhä alempaa veroa. Verotuksen ei pitäisi suosia mitään toimialaa. Siksi myös valmistavan teollisuuden alempi veroluokka pitäisi arvioida uudelleen.

Miten Microsoftin datakeskus vaikuttaa sähkön hintaan?

Kantaverkkoyhtiö Fingridille on tullut yli 50 000 megawatin edestä datakeskusten liityntäkyselyjä, ja niistä toteutuu arviolta noin 10 %. Microsoftin datakeskuksen ja muiden hankkeiden vaikutus sähkön hintaan riippuu siis siitä, kuka liittymän saa ja millä ehdoilla ja pysyykö uusi päästötön tuotanto kulutuksen perässä.

Verkon sääntelystä kirjoitin tekstissä Suomi voi tehdä sähköistymisestä kilpailuedun ja siitä, miksi ennakoitavuus tuo investointeja, tekstissä Vakaa ympäristö tuo investointeja, poukkoilu vie niitä.

Kuinka paljon laskentatehoa Suomi tarvitsee vuoteen 2030 mennessä?

Suomen kannattaisi tavoitella 3–4 gigawattia tekoälyn laskentatehoa vuoteen 2030 mennessä, ja ehdotan sitä kansalliseksi tavoitteeksi. Laskentateho rakennettaisiin samoilla säännöillä kuin muukin suuri energiankäyttö, eli ensisijaisesti jo rakennetulle maalle ja puhtaalla sähköllä niin, että hukkalämpö käytetään ja tiedot ovat julkisia jo lupavaiheessa.

Fossiiliton sähkö ja viileä ilmasto antavat Suomelle hyvät edellytykset tavoitteen saavuttamiseen. Uudet laskentakeskukset sijoitettaisiin ensin vanhoille teollisuusalueille ja muille jo rakennetuille tonteille, ja tavoite onnistuu vain, jos kantaverkko ja uusi päästötön tuotanto kasvavat samaa tahtia. Vihreät haluavat etusijalle hankkeet, jotka tukevat Suomen ja Euroopan digitaalista suvereniteettia. Isäntävaltion asemasta kirjoitin tekstissä Datakeskukset voivat olla Suomen valttikortti kansainvälisessä politiikassa.

Eduskunnassa veisin eteenpäin sääntöjä, jotka ovat samat kaikille suurille sähkönkäyttäjille ja joita myös noudatetaan.

Kansikuva: “20210925 Microsoft datacenter i Staffanstorp 60 (51515782920)”, News Oresund, CC BY 2.0, muokattu.