Lippu nousi salkoon. Mitä Kirkkonummi tekee seuraavaksi?

Maanantaina 22.6.2026 nousi sateenkaarilippu salkoon Kirkkonummen kunnantalolla ensimmäistä kertaa. Päätös syntyi maaliskuussa, kun valtuusto hyväksyi aloitteen Pride-liputuksesta äänin 30–14. Jatkossa lippu nostetaan salkoon vuosittain kahdesti.

Onko Pride-liputus pelkkä symboli?

Jotkut väittävät, että Pride-liputus on vain symboli. Heille, jotka ovat kohdanneet syrjintää, ulkopuolisuutta tai kiusaamista oman identiteettinsä vuoksi, liputuksen merkitys on kuitenkin hyvin konkreettinen. Virallinen liputus kertoo, että kunta näkee kaikki asukkaansa, arvostaa heitä ja toivottaa jokaisen tervetulleeksi omana itsenään. Monelle sateenkaari-ihmiselle iästä riippumatta liputus voi olla viesti siitä, ettei ole yksin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn mukaan joka seitsemäs seksuaalivähemmistöihin kuuluva yläkoululainen kokee koulukiusaamista vähintään kerran viikossa. Tilanne on lisäksi heikentynyt viime vuosina. Tällaisessa ilmapiirissä näkyvillä teoilla yhdenvertaisuuden puolesta on erityistä merkitystä. Nuorelle, joka pohtii omaa identiteettiään tai kokee jäävänsä ulkopuolelle, sateenkaarilippu voi olla viesti siitä, ettei hän ole yksin.

Mitä konkreettista liputuksen rinnalle tarvitaan?

Kirkkonummen strategiassa korostuvat yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja nuorisoystävällisyys. Pride-liputus on askel kohti näiden arvojen toteutumista käytännössä. Arvot eivät kuitenkaan toteudu pelkillä symboleilla, siksi liputuksen rinnalle tarvitaan myös konkreettisia toimia.

Yhdenvertaisuuden tulee näkyä myös arjen kohtaamisissa. Nuorisotiloissa, kouluissa ja oppilashuollossa on oltava riittävästi osaamista sateenkaarinuorten tarpeiden tunnistamiseen ja tukemiseen sekä niiden nuorten auttamiseen, jotka kokevat yksinäisyyttä, ulkopuolisuutta tai kiusaamista. Syksyn talousarvioneuvotteluissa on arvioitava, vastaavatko nykyiset resurssit tähän tarpeeseen.

Miksi kuntien rooli korostuu juuri nyt?

Yhteiskunnallisessa keskustelussa yhdenvertaisuuden merkitystä ja vähemmistöjä tukevien toimijoiden asemaa kyseenalaistetaan tällä hetkellä aiempaa näkyvämmin. Juuri siksi kuntien rooli turvallisen ja hyväksyvän ilmapiirin rakentajina korostuu. Paikallisella tasolla kohtaamme toisemme arjessa, kouluissa, nuorisotiloissa ja harrastuksissa.

Kuntalaki velvoittaa kuntaa edistämään asukkaidensa hyvinvointia. Tämä velvoite ei pääty lippusalkoon. Kirkkonummella on mahdollisuus näyttää, että yhdenvertaisuus on enemmän kuin juhlapuhe tai strategiaan kirjattu tavoite. Yhdenvertaisuus on konkreettisia tekoja, jotka rakentavat turvallisempaa kuntaa meille kaikille.

Lippu on nyt salossa. Seuraavaksi on huolehdittava siitä, että se ei jää pelkäksi eleeksi, vaan meidän on tehtävä töitä sen eteen, että Kirkkonummi on turvallinen ja hyväksyvä kunta kaikille.