Miten IKEA vältti lomautukset ja tienasi miljardin

IKEA:n uusi tekoälypohjainen asiakaspalvelubotti hoitaa nykyään 57 % asiakaskeskusteluista ilman ihmistyöntekijää. Sen avulla voi muun muassa seurata tilauksia, kysyä tuotteista ja saada yleistä tukea.

Tämä ei ole suunnitelma, vaan se on jo toiminnassa.

Mitä tapahtuu, kun rutiini automatisoituu?

Kun IKEA otti käyttöön tekoälychatbotin nimeltä Billy, yritys olisi voinut tehdä sen, mikä tuntuu olevan trendikästä läpi yrityskentän. Eli irtisanoa henkilöstöä ja leikata kustannuksista. Näin teki esimerkiksi Klarna, joka irtisanoi 700 asiakaspalvelutyöntekijää tekoälyn tieltä. Seurauksena asiakastyytyväisyys laski, valitukset kasvoivat, ja toimitusjohtaja Sebastian Siemiatkowski myönsi julkisesti: “We went too far.” Nyt Klarna yrittää rekrytoida ihmisiä takaisin.

IKEA teki toisin. Lomautusten sijaan johto analysoi, mitä jäljelle jääneissä 43 prosentissa asiakaskohtaamisista oikeasti tapahtuu. Ne olivat neuvontaa. Ihmisiä, jotka halusivat apua kodin tai toimiston sisustamiseen.

IKEA koulutti asiakaspalveluhenkilöstönsä sisustussuunnittelukonsulteiksi. Ensimmäisenä vuonna uusi konsultointiliiketoiminta tuotti lähes miljardin euron lisäliikevaihtoa.

Näkyykö tekoäly jo työllisyystilastoissa?

BLS:n (Yhdysvaltain tilastovirasto) toukokuussa 2026 julkaistut tiedot osoittavat ensimmäistä kertaa virallisissa tilastoissa, että tekoäly aiheuttaa kohdennettua ammatillista syrjäyttämistä: 18 tekoälyvaikutteisiksi luokitellussa ammatissa nähtiin 0,2 prosentin yhteinen työllisyyslasku. Myyntiedustajilla lasku oli 4,8 prosenttia.

Samanaikaisesti Suomessa valtioneuvoston kanslia raportoi keväällä 2026, että ensimmäistä kertaa kansalaispulssin historiassa, jota on toteutettu keväästä 2020 saakka, työllisyys nousi suomalaisten ykkösteemaksi. Yli puolet vastaajista nimesi sen yhdeksi kolmesta tärkeimmästä hallituksen painopistealueesta. Lisäksi nuorten tulevaisuususko on laskenut kahdesta kolmasosasta 50 prosenttiin yhden vuoden aikana.

Nämä kaksi lukusarjaa kertovat yhdessä, että tekoälyn aiheuttama murros on nyt rantautumassa työelämään.

IKEA:n malli ei ole itsestäänselvyys

On kuitenkin syytä olla rehellinen: IKEA on suuri yritys, jolla on resursseja mittaviin uudelleenkoulutusohjelmiin. Useimmilla pienemmistä työnantajista tai julkisen sektorin organisaatioista ei ole samaa liikkumavaraa.

Juuri siksi tämä on poliittinen kysymys.

Hyvä vertailukohde on rakas naapurimme Viro. Viron pääministeri Kristen Michal on asettanut tavoitteeksi kaksinkertaistaa maan BKT vuoteen 2035 mennessä nimenomaan tekoälyn avulla. Suomessa vastaavaa poliittista omistajuutta ei toistaiseksi ole olemassa.

Investoidaan uudelleenkoulutukseen ennen lomautuksia

IKEA:n tapaus osoittaa, milloin investointi toimii parhaiten: ennen kuin automaatio vie työn, ei sen jälkeen. Kuten sosiaaliturvassa, myös työelämässä jälkikäteinen tuki on tärkeää, mutta kalliimpaa ja hitaampaa kuin ennakoiva koulutus.

Suomalaisen politiikan kannalta tämä tarkoittaa kolmea asiaa:

• Jatkuvan oppimisen rahoitus: tekoälyn aikakaudella emme voi nojata vain tutkintokoulutukseen. Tarvitaan modulaarisia, lyhytkestoisia täydennyskoulutuspolkuja, joihin sekä yrityksillä että yksityishenkilöillä on realistinen pääsy.
• Pk-yrityksille suunnattu tuki: suuret yritykset pystyvät toteuttamaan IKEA:n mallin omilla resursseillaan. Suomen elinkeinorakenne on kuitenkin pk-vetoinen. Tarvitaan mekanismeja, jotka mahdollistavat saman siirtymän pienemmissä organisaatioissa.
• Poliittinen omistajuus: tekoälymurros ei ole yksi politiikan alalaji muiden joukossa, vaan koko julkisen sektorin toimintatavan uudelleenajattelu. Se vaatii johdonmukaista poliittista vetoa, ei pelkkää pilotointia.

Tekoäly ei korvaa ihmistä, mutta se pakottaa arvioimaan, missä arvoa oikeasti tuotetaan. Ja se vaatii toimenpiteitä myös politiikassa.

Tutkijat Jari Hakanen ja Janne Kaltiainen Työterveyslaitokselta kirjoittivat huhtikuussa 2026 Helsingin Sanomissa, että toivo ei tarkoita passiivista odottamista, vaan vahvaa toimijuutta ja kykyä löytää polkuja eteenpäin myös muutoksen keskellä.

IKEA:n esimerkki kertoo saman asian liikkeenjohdon kielellä: tekoäly ei päätä, mitä ihmisille tapahtuu. Päättäjät päättävät.

Mitä sinä ajattelet, onko Suomella edellytykset toteuttaa IKEA-malli laajemmassa mittakaavassa?