Muutetaan ruoan alv perustuloksi

Ruoalla on Suomessa alennettu arvonlisäverokanta, jota perustellaan pienituloisten tarpeilla. Ruoan alennetulla verokannalla kuitenkin tuetaan enemmän hyvätuloisia kuin pienituloisia. Ei ole oikeudenmukaista tai järkevää tukea hyväosaisten ruokaostoksia tällä tavalla.

Esitämme ruoan alemman arvonlisäverokannan muuttamista pieneksi perustuloksi, joka olisi oikeudenmukaisempi, tehokkaampi ja lisäisi ihmisten vapautta. Muutos myös rahoittaisi itse itsensä.

Mistä on kyse?

Ruoasta maksetaan vähemmän arvonlisäveroa kuin muusta kulutuksesta, ja täten valtio luopuu osasta verotuottoa jokaisen ruokaostoksen kohdalla. Tämä on käytännössä valtion tarjoama tukimuoto: alennettu verokanta tuottaa täsmälleen saman lopputuloksen kuin jos kaupan kassalla valtio maksaisi osan ihmisten ruokalaskusta. Alennettu verokanta on tukea, samalla tavalla kuin moni yritystukikin on verotuki.

Ongelma ruoan alennetussa verokannassa on se, että hyväosaiset käyttävät noin 1,8-kertaisen määrän rahaa ruokaostoksiin, ja täten valtio käytännössä tukee järjestelyllä voittopuolisesti hyväosaisia. Siitä huolimatta, että alemman verokannan perustelu on nimenomaan pienituloisten tukemisessa.

Me esitämme, että ruoka siirretään yleiseen 25,5 prosentin arvonlisäverokantaan, jonka koko tuotto maksetaan suoraan takaisin ihmisille kuukausittaisena, samansuuruisena perustulona. Ratkaisun kumpikaan osa ei ole toteutettavissa yksinään, eli ruoan arvonlisäveron korotusta ilman perustulon käyttöönottoa emme hyväksy!

Ruoan alv-tuki kohdistuu eniten hyvätuloisille

Ruoan alennetun arvonlisäveron antama rahallinen hyöty oli vuonna 2022 pienituloisimmille keskimäärin 21 €/kk ja suurituloisimmille 37 €/kk. Suurituloisimmat saavat siis ruokaostoksiin noin 75 % enemmän tukea kuin pienituloisimmat.

• Pienituloisin 20 %: ruokaostokset 2 848 € vuodessa, maksettu alv ruoan kannalla (14 %) 350 €, alv yleisellä kannalla (24 %) 600 €. Tuki 250 € vuodessa eli noin 21 €/kk.
• Suurituloisin 20 %: ruokaostokset 5 034 € vuodessa, maksettu alv ruoan kannalla (14 %) 618 €, alv yleisellä kannalla (24 %) 1 060 €. Tuki 442 € vuodessa eli noin 37 €/kk.

Kuinka yllä olevat luvut on laskettu?

Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen mukaan pienituloisin viidennes suomalaisista käytti vuonna 2022 ruokaan ja alkoholittomiin juomiin noin 2 848 euroa kulutusyksikköä kohden, ja suurituloisin viidennes noin 5 034 euroa. Kun tästä puretaan vuonna 2022 voimassa ollut ruoan 14 prosentin arvonlisävero ja lasketaan, paljonko veroa olisi maksettu samana vuonna voimassa olleella 24 prosentin yleisellä kannalla, saadaan tuen suuruus: pienituloisin viidennes sai tukea noin 250 euroa vuodessa, suurituloisin noin 442 euroa. Kuukautta kohden tämä on noin 21 euroa pienituloisimmalle ja 37 euroa suurituloisimmalle.

Luvut on laskettu kulutusyksikköä kohden, joka on kotitalouden koon mukaan vakioitu mittayksikkö (ensimmäinen aikuinen 1,0, muut aikuiset 0,5, lapset 0,3), eivät henkilöä kohden. Tämä ei muuta johtopäätöstä: koska mittayksikkö on jo vakioitu kotitalouden koon mukaan, vertailu pienituloisimman ja suurituloisimman viidenneksen välillä on reilu riippumatta siitä, kuinka suuria tai pieniä kotitalouksia kussakin ryhmässä on.

Lähde: Tilastokeskus, kulutustutkimus 2022, kulutusmenot kulutusyksikköä kohden. Verokannat vuodelta 2022: ruoan alv 14 %, yleinen alv 24 %.

Tämä ei ole yllätys, kun asiaa ajattelee hetken. Tuki on sidottu ostettuun euromäärään, ei ostajan tulotasoon. Mitä enemmän rahaa käytät ruokaan, sitä enemmän tukea saat, ja suurituloiset käyttävät ruokaan enemmän rahaa kuin pienituloiset. Tukimuoto, jonka piti auttaa pienituloisia, onkin johtanut siihen, että eniten tuetaan suurituloisia. Toteutus on siis pielessä.

Sama asia näkyy yksittäisellä kuitillakin, ei vain tilastollisena keskiarvona: mitä kalliimpi ostos, sitä suurempi tuki, riippumatta siitä, tarvitseeko ostaja tukea vai ei.

Tuki kelpaa vain ruokaostoksiin

Alennettu verokanta tukimuotona ei kohdennu huonosti vain tuen vastaanottajien näkökulmasta. Toinen keskeinen ongelma on, että alennettu verokanta kohdentaa tuen vain ruoan ostamiseen. Pienituloinen ihminen tietää itse parhaiten, mihin hänen milloinkin rahansa kannattaa käyttää. Usein kohteena on ruoka, mutta välillä suurempi tarve on vuokrassa, lääkkeissä, bussilipuissa tai lapsen harrastusmaksuissa. Ruoan alennettu alv ei tarjoa tilanteeseen vaihtoehtoja, sillä se on tukea, joka on sidottu ruokaostoksiin ilman joustoa.

Me markkinavihreät emme halua holhota pienituloisia. Emme usko, että valtio tietää paremmin kuin ihminen itse, mihin hänen euronsa kannattaa käyttää. Siksi haluamme muuttaa tuen muotoa paremmin vastaamaan sen perimmäistä tarkoitusta.

Raha suoraan ihmisille

Ratkaisu on yksinkertainen: ruoka siirretään yleiseen 25,5 prosentin arvonlisäverokantaan, jonka koko tuotto maksetaan takaisin ihmisille rahana, eli pienimuotoisena perustulona. Perustulo maksettaisiin kuukausittain ja samansuuruisena jokaiselle lapselle ja aikuiselle aina toimitusjohtajista varusmiehiin ja vauvoista eläkeläisiin. Perustulo ei vaatisi hakemuksia, ei tarveharkintaa eikä muutakaan erillistä byrokratiaa.

Arvioimme, että tilille voisi kilahtaa kuukausittain karkeasti 25 euroa henkilöä kohden, lapset mukaan lukien. Arvioimme, että tuki parantaisi pienituloisten tuen määrää keskimäärin hieman nykyisestä suhteessa alennettuun arvonlisäverokantaan, samalla kun se leikkaisi suurituloisen saamaa tukea selvästi. Markkinavihreiden perusarvojen mukaisesti vero myös kohdistuisi selkeämmin kulutukseen, sillä enemmän kuluttavia tuettaisiin suhteessa nykyistä vähemmän.

Perustulomalli keskimäärin parantaa pienituloisten, erityisesti lapsiperheiden, asemaa ja lopettaisi nykyisen eettisesti kestämättömän tilanteen, jossa valtio tukee voittopuolisesti hyvätuloisten ruokaostoksia. Muutos myös lisää pienituloisten vapautta: raha ei ole korvamerkittyä, ja täten jokainen saa itse päättää, käyttääkö sen ruokaan, vuokraan vai johonkin muuhun. Lisäksi, koska tuki maksetaan automaattisesti jokaiselle kansalaiselle, se ei vaadi mitään kyttäävää tai holhoavaa byrokratiaa. Vapautta, ei holhousta!

Katso myös talousvihreiden esitys aiheesta.

Ilman perustuloa emme hyväksy alvin korotusta

Tämä on meille kynnyskysymys: emme hyväksy ruoan arvonlisäveron korottamista yleiselle tasolle, ellei tuotto samalla palauteta ihmisille kuukausittaisena tulona. Ei ”myöhemmin katsotaan”, ei ”kompensoidaan erikseen jossain muussa yhteydessä”: kuukausittain maksettavan ”ruokaperustulon” pitää tulla voimaan täsmälleen samalla hetkellä kuin ruoan arvonlisäveroa korotetaan.

Tästä emme tingi. Se on koko ehdotuksen ydin: emme halua kiristää ihmisten verotusta, vaan muuttaa tuen muotoa. Jos perustulo jää tekemättä, koko ehdotus jää tekemättä.

Ehdotus ruoan alennetun arvonlisäverokannan korvaamisesta alv-palautuksella on koko puolueen, ja se löytyy Vihreiden talouspoliittisesta ohjelmasta. Saara Hyrkkö on myös esitellyt ideaa Helsingin Sanomissa.

Mitä tästä seuraa?

Ruoka yleiseen verokantaan ja tuotto takaisin kuukausittaisena tulona tuottaisi useita hyötyjä yhdellä kertaa. Tuki kohdentuisi paremmin: pienituloisten asema paranisi keskimäärin, ja suurituloisen tuki pienenisi. Ihmiset saisivat vapauden päättää itse, mihin omat rahansa käyttävät, ilman valtion sanelua. Verojärjestelmä yksinkertaistuisi, kun yksi erityiskohtelu poistuisi. Ja koska kyse on käytännössä pienestä perustulosta, se olisi ensimmäinen konkreettinen askel kohti aitoa perustuloa ja ihmisten vapauttamista nykyisestä kafkamaisen kyttäävästä byrokratiasosiaaliturvasta.

Ruoan alennettu alv ei ole huono ajatus siksi, että pienituloisia ei kannattaisi tukea. Se on huono ajatus siksi, että se tekee sen huonosti. Reilumpi, yksinkertaisempi ja vapaampi vaihtoehto on maksaa raha suoraan ihmisille.

Tule mukaan kanssamme vaatimaan, että tuki menee sinne, minne se on tarkoitettu. Vaihda aitoon markkinapuolueeseen!

Miksi tämä avaus on täälläkin?

Olen yksi tämän avauksen kirjoittajista. Markkinavihreät on Vihreiden markkinamyönteinen verkosto, jonka perustin – julkaisen avauksen myös omilla sivuillani, koska talous on yksi eduskuntavaalikampanjani painopisteistä. Ruokaperustulo jatkaa samaa linjaa kuin aiempi avauksemme palkalla pitää voida vaurastua: verotuksen pitää kohdella ihmisiä reilusti ja jättää päätökset heille itselleen. Lisää markkinavihreitä kirjoituksia löydät kategoriasivulta, ja avauksen alkuperäinen versio on luettavissa markkinavihreiden sivuilla.