Onko Metan Muse tekoälyn demokrati­sointia vai susi lampaan vaatteissa?

Muse on Metan eli Facebookin emoyhtiön syyskuussa 2026 Yhdysvalloissa julkaisema tekoälyagentti, joka hoitaa asioita käyttäjän sähköpostin, kalenterin ja pankkiyhteyden kautta. Meta markkinoi sitä kaikille tehtynä henkilökohtaisena tekoälyagenttina. Minusta se on vallankäyttöä, ei tekoälyn demokratisointia.

Suomessa kukaan ei anna vieraalle avaimia kotiinsa, postilaatikkoonsa ja osoitekirjaansa. Pankki ei näytä asiakkaansa kirjeitä mainostajalle. Tekoälyagentin, joka pääsee samoihin paikkoihin, pitää noudattaa samoja sääntöjä. EU:ssa tietosuoja-asetus ja digimarkkinasäädös edellyttävät sitä.

Mikä on Meta Muse ja mitä se tekee?

Meta Muse on Metan henkilökohtainen tekoälyagentti, joka Metan oman julkistuksen mukaan lähettää sähköposteja, varaa matkoja, täyttää lomakkeita ja neuvottelee käyttäjän puolesta. Se jatkaa työtä, vaikka käyttäjä sulkee sovelluksen, ja kysyy luvan ennen arkaluonteisia toimia. Käyttäjä valitsee, mihin sovelluksiin agentti kytketään. Musessa on ilmainen perustaso ja maksulliset tasot.

Muse toimii Yhdysvalloissa puhelimissa, WhatsAppissa, verkossa ja Mac-tietokoneilla. TechCrunchin mukaan Meta kertoi lokakuun tulosjulkistuksessaan, että Musella on yli 10 miljoonaa käyttäjää ja että ostokset ovat yksi sen suosituimmista käyttötavoista.

Mitä tietoja Meta Muse kerää ja kenestä?

Meta Muse kerää tietoja kaikista palveluista, jotka käyttäjä siihen kytkee, ja lisäksi ihmisistä, joista käyttäjä puhuu. TIME-lehden selvityksen mukaan agentti ylläpitää näistä ihmisistä tiedostoja, joita päivitetään tunneittain. Myös ihmiset, jotka eivät käytä Musea, päätyvät toisten käyttäjien agenttien tiedostoihin. Metan tekoälyä opetetaan oletuksena käyttäjien keskusteluilla, ja käyttäjä voi kieltää sen.

Muse käsittelee esimerkiksi:

• sähköpostia ja kalenteria
• pankkitietoja yhdysvaltalaisen Plaidin pankkiyhteyden kautta
• tiedostoja ihmisistä, jotka mainitaan keskusteluissa, viesteissä ja sähköposteissa

TIME-lehden selvitys perustuu Musen sisäisiin ohjeisiin. Sen mukaan tiedostoihin kirjataan, miten ihmiset ovat tavanneet, mistä he ovat riidelleet ja keiden välillä on suhteita tai jännitteitä. Agentti päättelee myös tavoitteita, joita käyttäjä ei ole sanonut ääneen. Jos Musea pyytää unohtamaan jotain, alkuperäinen viesti ei välttämättä poistu. Metan mukaan agentit oppivat toisiltaan vasta, kun nimet ja tunnistetiedot on poistettu. Käyttäjien tietoja ei Metan mukaan jaeta mainosjärjestelmälle, ja käyttäjä voi katsoa ja viedä Musen tiedostot itselleen.

Muse pitää kirjaa myös ihmisistä, jotka eivät ole koskaan antaneet siihen lupaa.

Kerätty tieto ei aina pysy siellä, minne se on tarkoitettu. Ars Technican mukaan tietoturvatutkijat löysivät julkisista nimipalvelutiedoista Musen jakolinkkejä ja pääsivät niiden kautta yli 6 800 keskusteluun. Niissä oli yritysten liikevaihtotietoja, lainahakemuksia ja tilitapahtumia. Sittemmin Meta sulki jakotoiminnon.

Miksi Meta Muse ei ole tekoälyn demokratisointia?

Meta Muse ei ole tekoälyn demokratisointia, koska sen liiketoimintamalli keskittää valtaa yhdelle portinvartijayhtiölle. Saman yhtiön agentti pääsee käyttäjän sähköpostiin, kalenteriin ja pankkiyhteyteen ja tuo yhtiölle osuuden ostoksista, joita se tekee. Tuote voi olla kaikkien käytettävissä ilman, että valta jakautuu. Valta keskittyy sille, jolla tiedot ovat.

Metan toimitusjohtaja kirjoitti heinäkuussa 2025, että yhtiö haluaa tuoda henkilökohtaisen superälyn kaikille ja antaa vallan ihmisten käsiin. TechCrunchin mukaan Musen ansaintamalli perustuu siihen, että Meta pitää itsellään osuuden agentin kautta tehdyistä ostoksista. Meta odottaa Musen tuovan aikanaan käyttäjää kohden enemmän tuloja kuin sen muut sovellukset, kuten Facebook ja Instagram.

Vahvin yksityisyydensuoja, jossa Metakaan ei näkisi sisältöä, on luvattu myöhemmin erillisenä vaihtoehtona, kertoo myös ABC News. Se ei siis ole oletuksena päällä. Meta kirjoittaa itse bugipalkkio-ohjelmansa ohjeissa, että Muse-agentilla on hallussaan käyttäjän arkaluonteisimmat tiedot ja että se voi toimia käyttäjän puolesta. Facebook, Instagram ja WhatsApp ovat jo Metan omistuksessa.

Tuleeko Meta Muse Suomeen ja mitä EU-sääntely siltä edellyttää?

Meta Muse ei ole saatavilla EU:ssa, eikä Meta ole kertonut, tuleeko se Eurooppaan tai milloin. Espanjalaisen Merca2-lehden mukaan analyytikot pitävät EU-sääntelyä Musen hidasteena, koska digimarkkinasäädös (DMA) vaatii portinvartijalta käyttäjän erillisen suostumuksen ennen henkilötietojen yhdistämistä palveluiden välillä. Tämä on kuitenkin vain analyytikoiden arvio, ei Metan ilmoittama syy.

Euroopan komissio on nimennyt Metan digimarkkinasäädöksen tarkoittamaksi portinvartijaksi, ja sen ydinpalveluja ovat muun muassa Facebook, Instagram, WhatsApp ja Messenger. Säädöksen mukaan portinvartija saa yhdistää henkilötietoja ydinpalvelujensa ja muiden palvelujensa välillä vain, jos käyttäjä on nimenomaisesti valinnut tämän ja antanut suostumuksensa. Merca2:n juttu liittää Musen juuri tähän sääntöön.

Irlannin tietosuojaviranomainen on Metan pääasiallinen valvoja EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) asioissa. Se ei ole marraskuun alkuun 2026 mennessä ottanut julkisesti kantaa Museen. Sen enempää Euroopan tietosuojaneuvosto kuin Suomen tietosuojavaltuutettukaan ei ole ottanut kantaa.

Mitä Suomen pitäisi tehdä?

Suomen on pidettävä EU:ssa kiinni siitä, että henkilökohtaiset tekoälyagentit noudattavat tietosuoja-asetusta ja digimarkkinasäädöstä täysimääräisesti. Säännöt ovat jo olemassa, eikä agenteille tarvita niistä poikkeuksia. Kirjesalaisuus ja pankkisalaisuus ovat Suomessa itsestäänselvyyksiä, ja agentti, joka lukee postisi ja näkee tilisi, kuuluu saman luottamuksen piiriin.

Tämä tarkoittaa kolmea asiaa:

• Portinvartijayhtiö yhdistää tietoja palveluidensa välillä vain erillisellä suostumuksella.
• Ihmisistä, jotka eivät palvelua käytä, ei rakenneta profiileja.
• Vahvin yksityisyydensuoja on kaikkien oletus eikä maksullinen lisätaso.

Suomi on luottamusyhteiskunta. Kerran rakennettua profiilia on mielestäni käytännössä mahdoton purkaa, joten sääntöjen pitää koskea agentteja alusta asti. Kyse on säännöistä eikä yhdysvaltalaisten tuotteiden kieltämisestä, sillä digitaalinen itsenäisyys ei ole eristäytymistä. Kirjoitin aiemmin, miksi Suomi on vaarassa menettää hallinnan omista tiedoistaan. Mitä voit tehdä itse, kokosin kirjoitukseen digitaalisen itsenäisyyden arjen valinnoista.

Jos jokin ilmainen palvelu kuulostaa uskomattoman hienolta ja edistykselliseltä, kannattaa suhtautua siihen terveen epäluuloisesti. On hyvinkin mahdollista, että sinä olet se tuote, jonka tietoja palvelun tarjoaja myy muille asiakkailleen.

Todellinen tekoälyn demokratisointi on sitä, että perustasoinen tekoäly on kaikkien saatavilla julkisten palveluiden kautta. Kirjasto on tästä hyvä malli. Se ei myy mitään, kunnioittaa yksityisyyttä eikä kerää käyttäjien tietoja kaupalliseen tarkoitukseen. Olen ehdolla eduskuntaan Uudellamaalla, ja jos tulen valituksi, vien nämä periaatteet eteenpäin. Kun tekoälyä tarjotaan kirjastoissa, kouluissa ja työllisyyspalveluissa samoilla periaatteilla, kenenkään ei tarvitse ostaa yksityisyyttään takaisin.

Kansikuva: “Watching You Watching Me”, Todd Huffman, CC BY 2.0, muokattu.