Tekoäly koulussa: jo arkea, ei vielä opetus­suunnitel­massa

Tekoäly koulussa on sallittu apuväline, jota lapsi käyttää opettajan ohjauksessa ja koulun ohjeiden mukaan. Koulun tehtävä on opettaa sekä vastuullinen käyttö että se, miten tekoälyn tunnistaa.

Olen johtava ohjelmistokehittäjä, ja suurin osa koodista, josta vastaan, syntyy nykyään tekoälyn kirjoittamana. Luen jokaisen muutoksen, koska tekoäly tekee virheitä varmalla äänellä. Lapset käyttävät tekoälyä joka tapauksessa, joten koulun pitää opettaa, miten sitä käytetään ja milloin sitä kannattaa käyttää ja milloin ei. Lapsen ei tarvitse osata lukea koodia, mutta hänen pitää ymmärtää, miten tekoäly toimii ja miksi se voi olla väärässä, ja tunnistaa tekoälyn tekemä teksti tai kuva. Se taito kuuluu jokaiselle lapselle perheen tuloista riippumatta, ja koulu on paikka, jossa sen voi oppia. Suomalainen koulu opettaa jo medialukutaitoa ja lähdekriittisyyttä osana monilukutaitoa, ja tekoälylukutaito jatkaa samaa työtä uudella työkalulla.

Saako lapsi käyttää tekoälyä koulussa?

Lapsi saa käyttää tekoälyä koulussa koulutuksen järjestäjän antamien ohjeiden puitteissa, sillä opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja Opetushallitus (OPH) suosittavat, että järjestäjällä on ohjeet tekoälyn vastuulliseen, turvalliseen ja innovatiiviseen käyttöön. Tekoäly ei silti poista tarvetta oppia itse lukemista, laskemista ja oppiaineiden ydinkäsitteitä.

Suositukset julkaistiin 31.3.2025, ja niitä on päivitetty kahdesti. Ne kokoavat yhteen lakisääteisiä velvoitteita ja suosituksia, joten yksityiskohdat ratkaisee oman koulun ohje, joka kannattaa lukea ennen lapsen ensimmäistä tekoälytehtävää.

Mitä vastuullinen tekoälyn käyttö koulussa tarkoittaa?

Vastuullinen tekoälyn käyttö koulussa tarkoittaa, että tekoälyä käytetään silloin, kun se on pedagogisesti perusteltua, ja lapsi oppii perustaidot myös ilman työkalua. Osa tehtävistä tehdään valvotusti ilman tekoälyä, jotta arvosana kertoo lapsen omasta osaamisesta. Lapsi oppii myös arvioimaan tekoälyn antamia vastauksia kriittisesti ja huomaamaan niiden vinoumat ja virhepäätelmät.

Lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen opitaan itse, ja arvosanan pitää perustua myös tehtäviin, jotka tehdään valvotuissa oloissa ilman tekoälyä. Tekoälylukutaito on taitoa ymmärtää, hyödyntää ja arvioida kriittisesti tekoälyä hyödyntäviä teknologioita ja niiden vaikutuksia.

Omassa työssäni virheen tekoälyn koodista huomaa vain se, joka osaa asian itsekin. Siksi perustaitoja ei voi ulkoistaa koneelle, ja tekoäly voi heikentää oppimista, kun se korvaa harjoittelun. Samaa arviointikykyä tarvitaan myöhemmin työelämässä, jossa tekoäly kirjoittaa jo suuren osan koodista. Oppilaista pitää kasvaa itsenäisiä ja vastuullisia toimijoita, jotka tietävät, milloin oma ajattelu on tärkeämpää.

Miten lapsi oppii tunnistamaan tekoälyn?

Lapsi oppii tunnistamaan tekoälyn, kun koulu opettaa, milloin teksti tai kuva on tekoälyn tekemä ja milloin tekoälyä käytetään häneen itseensä. Chatbotti, suosittelualgoritmi tai arviointia tukeva järjestelmä vaikuttaa lapseen, vaikka hän ei itse avaisi yhtään tekoälysovellusta. Tunnistaminen on osa samaa lähdekriittisyyttä, jota koulu jo opettaa.

Tekoäly voi kirjoittaa lapsen lukeman tekstin, tehdä kuvan tai videon, vastata hänelle chatbotin äänellä tai ehdottaa, mitä tehtäviä hän saa seuraavaksi. EU:n tekoälyasetus (AI Act) velvoittaa kertomaan ihmiselle, kun hän keskustelee tekoälyn kanssa, ja merkitsemään tekoälyn tuottaman sisällön, mutta merkinnästä on hyötyä vain, jos lapsi osaa etsiä merkintää ja ymmärtää, mitä se kertoo.

OPH:n tausta-aineistossa ei kerrota, miten tekoälyn tekemän sisällön tunnistaa tai miten oppilas huomaa, milloin tekoäly vaikuttaa häneen. Jyväskylän yliopiston tutkimukseen osallistuneet 13 opettajaa pitivät tärkeänä, että oppilaat oppivat tunnistamaan, missä tekoälyä käytetään. Tunnistaminen pitää kirjata tavoitteeksi, jotta jokainen oppilas saa saman opetuksen opettajasta riippumatta. Koulun ohella maksuton reitti tekoälylukutaitoon on kirjasto.

Mitä tekoälyasetus ja tietosuoja tarkoittavat kouluille?

EU:n tekoälyasetus luokittelee korkean riskin järjestelmiksi tekoälyn, jota käytetään opiskelijavalintoihin, oppimistulosten arviointiin, oppimisen ohjaamiseen tai kokeiden valvontaan. Tunteita tunnistava tekoäly on kielletty oppilaitoksissa 2.2.2025 alkaen lääketieteellisiä syitä ja turvallisuussyitä lukuun ottamatta. Vastuu koulun tekoälyjärjestelmistä on koulutuksen järjestäjällä, ja siltä vanhempi voi kysyä lapsen tiedoista.

Luokittelu on tekoälyasetuksen liitteessä III ja kielto sen 5 artiklassa. Korkean riskin sääntöjä sovelletaan vasta myöhemmin, ja silloin järjestelmältä vaaditaan muun muassa riskienhallintaa ja ihmisen valvontaa.

Olen rakentanut turvallisia ohjelmistoja ja pankkipalveluja yli kymmenen vuotta, ja niissä selvitetään ensin, mitä tietoja järjestelmä kerää ja kuka niistä vastaa. Samat asiat vanhempi voi kysyä koululta:

• Mitä tekoälytyökaluja koulu käyttää ja mihin?
• Mitä tietoja työkalu kerää lapsesta, ja missä ne säilytetään?
• Käytetäänkö lapsen tietoja tekoälyn kouluttamiseen?
• Arvioiko tai ohjaako jokin järjestelmä lapsen oppimista?

Mitä opetussuunnitelmaan pitäisi kirjata?

Opetussuunnitelman perusteisiin pitäisi kirjata tekoälylukutaito omiksi tavoitteiksi vuosiluokittain. Tavoitteet kattaisivat tekoälyn vastuullisen ja turvallisen käytön sekä tekoälyn tunnistamisen. Opettajat saisivat täydennyskoulutuksen, ennen kuin uudet perusteet otetaan käyttöön. Opetushallitus uudistaa esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet lokakuun 2027 loppuun mennessä, joten tavoitteet ehtisivät mukaan.

OKM:n kansalaisten tekoälyosaamisen viitekehys esitti 11.5.2026 tekoälyosaamisen sisällyttämistä opetussuunnitelmiin ja opettajien osaamisen vahvistamista, joten pohja on jo olemassa. Myös opetusmateriaalia on: suomalainen Generation AI -tutkimushanke on tehnyt kouluille maksuttomia tekoälyopetuksen työkaluja, ja se palkittiin tänä vuonna Euroopan parhaana tekoälylukutaidon hankkeena. Tekoälyn opetukselle ei ole vielä omia opetussuunnitelman tavoitteita, eikä OPH:n 2.9.2026 julkaisema tiedote Osaamistakuu-uudistuksesta (esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistus) mainitse tekoälyä.

Ehdotan, että uusiin perusteisiin kirjataan omat tekoälylukutaidon tavoitteet vuosiluokittain ja että tunnistaminen nimetään niissä erikseen. Perusteista päättää Opetushallitus, ja valmisteluun voi vaikuttaa nyt.

Koulutus on kunnan tärkein tehtävä, ja luokassa muutoksen tekevät opettajat, joten täydennyskoulutuksen pitää tulla ennen uusia perusteita. Kopiosto ry:n kyselyssä noin kolmannes opetusalan työntekijöistä odotti tekoälyn vaikuttavan oppimiseen kielteisesti, ja nykyiset perusteet laadittiin ennen kuin tekoäly yleistyi.

Olen ehdolla eduskuntaan Uudellamaalla. Eduskunnassa veisin eteenpäin sitä, että jokainen lapsi oppii koulussa käyttämään tekoälyä ja tunnistamaan sen, oli kotona varaa maksulliseen palveluun tai ei.

Kansikuva: “Elementary school classroom in Vantaankoski school in Vantaa, Finland, 2010”, Leo-setä, CC BY 2.0, muokattu.