Miksi olen ehdolla?
Video toistetaan YouTubesta. Mitään ei ladata YouTubelta ennen kuin painat toistoa.
Suomi on ollut vuosikymmeniä korkean teknologian ja osaamisen mallimaa – Vaisalasta jäänmurtajiin, Nokiasta Linuxiin, Supercellistä ICEYEhin ja IQMään. Nyt tämä asema on kuitenkin horjumassa. Samalla tekoäly mullistaa yhteiskuntaa perusteellisesti: se muuttaa työtä, luottamusta digitaalisiin palveluihin sekä ihmisten välisiä yhteyksiä. Lisäksi valtion taloudellinen tilanne asettaa rajoja sille, mitä voimme tehdä.
Nyt jos koskaan tarvitaan osaamista ja ymmärrystä teknologiasta, tekoälystä ja siitä miten ne vaikuttavat yhteiskuntaan ja markkinoihin. Minulla on teknologiakoulutus Aalto-yliopistosta ja käytännön kokemusta yli vuosikymmenen ajalta turvallisten ohjelmistojen ja pankkipalvelujen kehittäjänä. Ymmärrän, millä eri tavoilla teknologiaa voidaan hyödyntää sekä miten se vaikuttaa yhteiskuntaan. Ymmärrän myös, mihin sen rajat pitää asettaa, jotta säilytämme oikeusvaltion.
Osa näistä rajoista on erityisen arvokkaita: ne suojaavat meidän kaikkien yksityisyyttä ja perusoikeuksia. Yksityisyydensuoja ei ole jarru kehitykselle, vaan se on demokratian edellytys.
Olen Lauri Lavanti, kirkkonummelainen kunnanvaltuutettu, Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja, neljän lapsen isä, johtava ohjelmistokehittäjä ja diplomi-insinööri. Näiltä sivuilta löydät ajatuksiani tulevaisuudesta ja siitä, mikä meitä odottaa. Käytännön tiedot ehdokkuudesta ja äänestämisestä löydät eduskuntavaalisivulta.
Talous toimivaksi
Suomen talouden on toimittava tekoälyn aikakaudella. Se tarkoittaa uusia yrityksiä, uusia työpaikkoja ja julkisia palveluita, jotka oikeasti käyttävät teknologiaa eivätkä vain osta sitä ulkopuolelta. Ilman teknologiaosaamista eduskunnassa päätökset tekoälyhankinnoista, datainfrastruktuurista ja työelämästä tekevät ihmiset, jotka eivät tiedä mitä ovat ostamassa.
Kirjoitan taloudesta sen kautta, mitä olen tehnyt yli vuosikymmenen ajan: rakentanut ohjelmistoja ja ohjelmistotiimejä eri teollisuudenaloilla. Tekoäly muuttaa työn, kilpailukyvyn ja julkisten palveluiden perustan. Suomi voi olla tässä edelläkävijä, mutta vain jos julkinen panostus suunnataan kotimaiseen osaamiseen siten, että ymmärretään mitä ollaan tekemässä.
Sivistys saumattomaksi
Suomen vahvuus on aina ollut sen ihmisissä ja heidän osaamisessaan. Tekoälyn aikana sivistyksen on pysyttävä saumattomana — varhaiskasvatuksesta työelämään ja aina eläkepäiville asti — niin että jokainen voi kehittää potentiaaliaan täysimääräisesti. Silloin tekoälyn tuottavuushyödyt kertautuvat koko yhteiskunnalle, eikä ketään jätetä jälkeen.
Koulutus ei ole kuluerä, jota leikataan ensimmäisenä kun budjetti tiukkenee. Se on koko tekoälyn jälkeisen ajan keskeistä infrastruktuuria. Säästöt opetuksesta, kirjastoista, ammatillisesta koulutuksesta ja opiskelusta maksetaan takaisin kymmenkertaisina, kun työmarkkinat muuttuvat nopeammin kuin ihmiset ehtivät oppia uusia asioita.
Vapaus varmaksi
Vapaus on yksi tekoälyn aikakauden tärkeimmistä kysymyksistä. Se on kysymys siitä pysyykö datasi, viestintäsi ja arkesi sinun ominasi, kun suurin osa infrastruktuurista, jossa ne ovat, on jonkun toisen omistuksessa. Yksityisyydensuoja on perusoikeus — mutta laajempi kysymys on, säilyvätkö perusoikeudet samalla, kun kehitämme teknologiaa, joka tekee massojen valvomisen lähes ilmaiseksi.
Olen rakentanut urallani ohjelmistoja ympäristöissä, joissa datan säännöt otetaan vakavasti — säännellyillä aloilla kuten finanssialalla — sekä ympäristöissä, joissa data on liiketoimintaa. Se kokemus on tehnyt yhden asian selväksi: yksityisyys ja perusoikeudet eivät suojaa itse itseään. Niitä suojaavat lait, asetukset ja yksilöt, jotka suhtautuvat asiaan intohimoisesti.
Digitaalinen itsenäisyys
Suomen ja Euroopan on hallittava omaa digitaalista infrastruktuuriaan. Siksi panin alulle Digitaalinen itsenäisyys -kansalaisaloitteen ja olen sen vetäjä. Aloite keräsi eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 allekirjoitusta heinäkuussa 2026. Siinä vaadimme Suomea vähentämään riippuvuuttaan ulkomaisista digipalveluiden tarjoajista ja vahvistamaan digitaalista suvereniteettia.
Suomen julkishallinto on voimakkaasti riippuvainen esimerkiksi yhdysvaltalaisista suurista pilvipalvelujen tarjoajista, niin kutsutuista hyperscalereistä — Amazonista, Microsoftista ja Googlesta. Vuoden 2022 jälkeen on tullut valitettavan selkeäksi, että valtapeli geopolitiikassa on tullut jäädäkseen, myös digitaaliseen toimintaympäristöön. Suomalaisia ja eurooppalaisia vaihtoehtoja on olemassa: UpCloud on konkreettinen esimerkki suorituskykyisestä kotimaisesta pilvipalvelusta, jota julkinen sektori voi käyttää. Edistän julkisten IT-hankintojen pilkkomista ja avoimen lähdekoodin suosimista sekä kriisivalmiuden — digitaalisen huoltovarmuuden — huomioimista hankinnoissa.
Kuka on Lauri Lavanti?
Lauri Lavanti on Vihreiden eduskuntavaaliehdokas Uudenmaan vaalipiirissä eduskuntavaaleissa 2027, Kirkkonummen kunnanvaltuutettu, johtava ohjelmistokehittäjä ja diplomi-insinööri Aallosta. Hänen tavoitteenaan on digitaalisesti itsenäinen Suomi, jossa talous, sivistys ja vapaus toimivat yhdessä tekoälyn aikakaudella.
Olen rakentanut turvallisia ohjelmistoja ja pankkipalveluita yli vuosikymmenen ja opiskellut teknologiaa Aalto-yliopistossa. Kun päätetään koodista, hankinnoista tai tietoturvasta, tiedän mistä puhutaan – ja haluan pitää huolen, että ratkaisut palvelevat jokaisen arkea. Ymmärrän myös, mihin teknologian rajat on asetettava, jotta oikeusvaltio säilyy.
- Diplomi-insinööri, Aalto-yliopisto
- Johtava ohjelmistokehittäjä, yli 10 vuotta
- Kirkkonummen kunnanvaltuutettu, Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja
- Neljän lapsen isä
Usein kysyttyä
Missä Lauri Lavanti on ehdolla eduskuntavaaleissa?
Lauri Lavanti on Vihreiden eduskuntavaaliehdokas Uudenmaan vaalipiirissä eduskuntavaaleissa 2027, Kirkkonummen kunnanvaltuutettu, johtava ohjelmistokehittäjä ja diplomi-insinööri Aallosta. Hänen tavoitteenaan on digitaalisesti itsenäinen Suomi, jossa talous, sivistys ja vapaus toimivat yhdessä tekoälyn aikakaudella.
Mihin arvoihin Lauri Lavannin politiikka nojaa?
Lauri Lavannille tärkeimpiä arvoja ovat oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja demokratia sekä avoimuus ja rehellisyys. Hänen ajattelussaan talous on väline, jolla rahoitetaan koulut, hoito ja muut yhteiset palvelut, ja jokaisen yksityisyys ja perusoikeudet on turvattava myös tekoälyn aikakaudella. Tavoitteena on digitaalisesti itsenäinen Suomi, jossa kukaan ei jää kehityksen jalkoihin.
Mitä tekoäly tarkoittaa Suomen taloudelle?
Tekoäly muuttaa työn, kilpailukyvyn ja julkisten palveluiden perustan — Suomen on rakennettava oma osaamisensa eikä jäätävä riippuvaiseksi ulkomaisista alustoista. Lauri Lavannin mukaan talouspolitiikan on vastattava tähän muutokseen konkreettisella teknologiaosaamisella, ei vain yleisillä linjauksilla.
Miksi yksityisyyden suoja on poliittinen kysymys?
Yksityisyyden suoja on perusoikeus, joka on vaarassa eriytyä: se, jolla on varaa ja osaamista, suojaa itsensä — muut eivät. Lauri Lavanti näkee digitaalisen yksityisyyden tasa-arvokysymyksenä, johon tarvitaan sekä lainsäädäntöä että teknistä ymmärrystä.
Mitä digitaalinen itsenäisyys tarkoittaa käytännössä?
Digitaalinen itsenäisyys tarkoittaa sitä, että julkiset palvelut, kriittinen infrastruktuuri ja kansalaisten data eivät ole yksittäisten ulkomaisten yritysten varassa. Lauri Lavanti ajaa politiikkaa, jossa Suomi ja EU rakentavat omaa teknologiaperustaansa sen sijaan, että ostaisimme valvontakapasiteettia ulkomailta.
Miten tekninen asiantuntemus näkyy poliittisessa päätöksenteossa?
Lauri Lavanti tuo päätöksentekoon käytännön kokemuksen ohjelmistokehityksestä ja digitaalisista järjestelmistä — hän tunnistaa, milloin tekninen argumentti on pätevä ja milloin se on pelkkää myyntipuhetta. Tavoitteena on, että julkinen sektori pysyy teknologisen kehityksen tahdissa eikä osta ratkaisuja ymmärtämättä, mitä ostaa.
Kirjoitukset
-
Onko Metan Muse tekoälyn demokratisointia vai susi lampaan vaatteissa?
Meta Muse on tekoälyagentti, joka voi lukea sähköpostisi ja pitää kirjaa tuttavistasi. Mitä se kerää, tuleeko se Suomeen ja mitä EU-sääntely siltä edellyttää?
-
Suomen huoltovarmuus ei ulotu pilveen
Suomi varautuu kriiseihin viljalla ja lääkkeillä, mutta ei kriittisellä pilvellä. Digitaalinen huoltovarmuus on varautumista, joka ei vaadi eristäytymistä.
-
Muutetaan ruoan alv perustuloksi
Markkinavihreiden avaus: ruoka yleiseen 25,5 prosentin alv-kantaan ja koko tuotto takaisin ihmisille kuukausittaisena perustulona, noin 25 euroa henkeä kohden.
-
Tekoäly koulussa: jo arkea, ei vielä opetussuunnitelmassa
Tekoäly koulussa on sallittua koulun ohjeiden mukaan. Mitä OKM:n suositukset ja tekoälyasetus vaativat, mitä lapsen tiedoille tapahtuu ja mitä voit kysyä?
-
Työeläkkeiden indeksijäädytys jakaisi taakkaa oikeudenmukaisesti
Työeläkkeiden rahoitus nojaa joka vuoden työllisten maksuihin. Neljä ETK:n tietoihin perustuvaa kaaviota näyttää, miksi ehdotan työeläkeindeksin jäädytystä.
-
Mistä julkisen sektorin rahat tulevat ja mihin ne menevät?
Julkinen sektori kerää vuonna 2027 arviolta 160 miljardia euroa ja käyttää 174 miljardia. Katso kaavioista, mistä rahat tulevat ja mihin ne menevät.
-
Microsoftin datakeskus rakentuu jo Kirkkonummelle
Microsoft datakeskus Kirkkonummella, Espoossa ja Vihdissä tuo työmaan ja voi tuoda kaukolämpöä. Seuraaville suurille sähkönkäyttäjille tarvitaan samat säännöt.
-
Ruotsi uhkaa vetää pidemmän korren tekoälystartupien keskittymässä
Suomalaiset tekoälystartupit myydään liian usein ulkomaille. Holopainen ja Lavanti ehdottavat eläkepääomaa venture-rahastoihin ja Saminvestin mallia.
-
Digitaalinen itsenäisyys ei ole eristäytymistä
Digitaalinen itsenäisyys tarkoittaa, että Suomi hallitsee itse kriittisiä järjestelmiään. Mitä kansalaisaloite vaatii ja milloin se menee eduskuntaan?
